Asukaslehti 2/2022: Turvallisuus on yhteistyötä

Imatran kaupungin turvallisuuspäällikkö Eemil Stigman koordinoi työssään kaupungin riskienhallintaa ja jatkuvuus- ja valmiussuunnittelua sekä edistää Imatran kaupungin turvallisten työolojen toteutumista.

Hän myös koordinoi kaupungin yhteistyötä muihin viranomaisiin ja turvallisuuden kannalta kriittisiin sidosryhmiin.

Ennen Imatran kaupungille siirtymistä Stigman toimi Rajavartiolaitoksessa sisäisen turvallisuuden tehtävissä.

– Käytännössä virkavaatteet ovat vaihtuneet siviilivaatteisiin, mutta tehtävät pysyneet lähes samankaltaisina. Loppuasetelmana on turvallisuuden rakentaminen. Toimintaympäristön tila ja koko ovat tietysti hieman muuttuneet, Stigman kertoo.

Avointa keskustelua viranomaisten välillä

Kuluvan vuoden aikana eri viranomais- ja sidosryhmätoimijoiden yhteistyö on tiivistynyt ja hitsautunut yhteen entistä enemmän.

Stigman toimii Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta EKTURVAssa aktiivina ja muun muassa sen energiajaoksen puheenjohtajana.

– Tapaamme EKTURVAn toimijoiden kesken säännöllisin väliajoin. Tietoa pyritään jakamaan organisaatiorajat ylittäen oikea-aikaisesti. EKTURVA on kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen ja koordinoinnin kannalta hyvä konsepti, hän kertoo.

EKTURVAssa on mukana muun muassa kaupunkien ja kuntien, poliisin ja pelastuslaitoksen edustajia.

– Arjen turvallisuuden edistämisessä tärkeää on avoin dialogi. Esimerkiksi poliisin kanssa tulee keskusteltua lähes päivittäin turvallisuuteen liittyvistä asioista. On selkeästi havaittavissa, että ihmiset ovat valveutuneimpia varautumaan kriisitilanteisiin. Tämä vapauttaa viranomaistoimijoilta resursseja heidän varsinaiseen työhönsä esimerkiksi yhteiskunnan häiriötilanteen aikana, Stigman sanoo.

Kaikkeen ei voi varautua

Turvallisuudentunne on kaikille yksilöllistä. Miten kaupunki voi lisätä sitä?

– Arjen turvallisuuden näkökulmasta Imatralla tuotetaan muun muassa laadukkaita kasvatus- ja hyvinvointipalveluita. Tärkeää on, että ihminen tuntee olonsa turvatuksi yhteiskunnassa ja tuntee kuuluvansa osaksi sitä, Stigman pohtii.

Kaupungissa luodaan keinoja turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja kehitetään kustannustehokkaita tapoja torjua kaupunkiin kohdistuvia riskejä.

Kaikkeen on hankala varautua tai kaikkia riskejä ei voida välttämättä hallita, mutta ne voidaan kuitenkin tunnistaa.

– Osa riskeistä pitää hyväksyä ja niiden kanssa on tultava toimeen, Stigman sanoo.

Imatralla on valmiudet alueellisen valmiuskeskuksen perustamiseen ja sitä on jo harjoiteltu, kuten tullaan harjoittelemaan kaikissa kunnissa.

– Meillä on kansallisellakin tasolla monta yhdenaikaista isoa turvallisuuteen liittyvää asiaa pöydällä. On tunnistettavissa vain vähän sellaisia turvallisuusympäristön riskejä, jotka kohdistuisivat pelkästään Imatraan. Yleensä yhteiskunnassa olevilla häiriötilanteilla on heijastevaikutuksia muihinkin alueisiin ja toimijoihin. Kriisit eivät välttämättä katso kuntarajoja, Stigman mainitsee.

– Pitää muistaa, että turvallisuustoimilla ei vain rajoiteta toimintaa. Ennalta - ehkäisemällä turvallisuusriskejä voidaan myös luoda uutta.

Asukaslehti