Elämä ikkunan takana -musikaalin käsikirjoittaja Eppu Nuotio toivoo teoksen tuovan ihmisille iloa

Vakosamettihousuinen mies, poika nimeltä Päivi ja kamalia tansseja tanssiva Amalia.

He ja monet muut tutut hahmot ovat lavalla Eppu Nuotion käsikirjoittamassa, Gösta Sundqvistin lyriikoihin perustuvassa musikaalissa Elämä ikkunan takana.

”Kaikki musikaalin henkilöt ovat Göstan nerokkaista sanoituksista”, Nuotio kertoo

Henkilöt olivat hänelle ennestään puolituttuja. Syvempi tutustuminen alkoi käsikirjoitusprosessin myötä.

”Kuuntelin läpi koko Göstan tuotannon”

Kaikki sai alkunsa sosiaalisessa mediassa. Teatteri Imatran johtaja Timo Rissanen lähestyi jo ennestään tuttua Nuotiota viestillä: ehditkö tavata, olisi työasiaa.

Tapaaminen järjestyi töölöläiseen kahvilaan. Siellä Rissanen tiedusteli, olisiko Nuotio kiinnostunut kirjoittamaan Teatteri Imatralle musikaalin Leevi and the Leavingsin musiikkiin.

Nuotio innostui, mutta pyysi kuitenkin miettimisaikaa.

”Kuuntelin läpi koko Göstan tuotannon. Osa biiseistä oli hyvin tuttuja, mutta paljon oli myös sellaista, jota en ollut aikaisemmin kuunnellut. Laulut kuunneltuani minun oli helppo sanoa projektille kyllä. ”

Hauska mutta ei valmiiksi naurettu

Työ alkoi henkilöiden luomisesta. Hahmot löytyivät lyriikoista, ja kun ne olivat valmiita, Nuotio ryhtyi tekemään tarinaa.

”Göstan maailmassa on paljon mustaa huumoria, joka syntyy siitä, miten ihminen toilailee eikä ole mestari missään. Silti he ovat oman elämänsä sankareita. Halusin pitää siitä kiinni.”

Lopputuloksena on huumorintäyteinen, elämänmakuin musikaali.

”Se on hauska, mutta ei valmiiksi naurettu. Hauskuus löytyy kaiken muun alta”, Nuotio kuvailee.

Kantava teema on ihmiseksi kasvaminen. Hannu kasvaa tossukasta itsensä hyväksyneeksi vakosamettihousuiseksi mieheksi, Karoliina huomaa pärjäävänsä ilman miestä. Marja-Leena uskaltautuu lopulta astua uuteen suhteeseen ja Kai-pojasta kasvaa tarinan aikana Päivi.

”Ja sitten on tietysti neiti Amalia, joka on tukenut naapurissa asuvaa nuorta Kaita, kehunut ja tukenut.”

Toiveikkuutta ja naurua

Elämä ikkunan takana –musikaalin kantaesitys nähdään Teatteri Imatrassa kevättalvella. Nuotio iloitsee siitä, että teatteri uskalsi tilata kokonaan uuden teoksen.

”Se ei ole nykypäivänä arkea. Nostan Imatralle hattua.”

Hän toivoo, että katsojille musikaali jättäisi toiveikkaan olon.

”Sellaisen fiiliksen, että vähän voisi nauraa muille ja myös itselleen. Että kylläpä ihminen on hölmö kun uskoo kaikkeen potaskaan, mutta että kaikesta kyllä selvitään.”