Kiusaamisen kitkeminen on kaikkien asia

Imatran kouluissa on kiusaamiselle nollatoleranssi.

Koulukeskukset on julistettu kiusaamisvapaiksi alueiksi: minkäänlaista kiusaamista ei sallita.

Silti kiusaamista tapahtuu.

– Olisi aivan turhaa sanoa, ettei Imatralla kiusata. Kyllä kiusataan. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme sen eteen, että kiusaaminen loppuu, opetus- ja nuorisopäällikkö Minna Rovio sanoo.

Kiusaamista tapahtuu paitsi koulussa, myös esimerkiksi harrastuksissa ja sosiaalisessa mediassa.

– Kiusaamisen kokemus on jokaiselle henkilökohtainen. Pääsääntö on, että kaikkeen puututaan ja mitään ei vähätellä, Kosken koulukeskuksen kuraattori Sari Rantala Eksotesta toteaa.

Sovittelua ja keskustelua

Koulukeskuksissa kiusaamiseen puututaan yhdessä sovittujen toimintamallien mukaisesti. Työtä tehdään yhdessä koulun aikuisten ja oppilashuollon kanssa.

Pieniä riita- ja kiusaamistapauksia selvitetään vertaissovittelumalli VERSOn avulla. Mallissa sovittelijoiksi koulutetut koulun aikuiset ja oppilaat auttavat osapuolia itse löytämään ratkaisun riitaan.

Keskustelun pohjalta tehdään sopimus, jonka toteutumista seurataan.

– Seuranta ylipäätään on tärkeää, sillä opitut toimintatavat voivat olla sitkeässä, Vuoksenniskan koulukeskuksen johtava rehtori Ville Laivamaa toteaa.

Vakavampiin tilanteisiin puututaan perusopetuslain mukaisin keinoin.

Kasvatuskeskusteluihin osallistuvat oppilas ja opettaja, tarvittaessa myös esimerkiksi rehtori ja huoltajat. Keskustelujen tulos kirjataan Wilmaan.

Käytössä ovat myös perinteiset seuraukset jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja väliaikainen erottaminen.

Lainvastaisista teoista tehdään rikosilmoitus.

– Kiusaaminen täyttää hyvin usein jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Kyseessä voi olla esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus tai näpistys. Näissä tapauksissa asiasta tehdään rikosilmoitus, ja viranomaiset ovat mukana selvittämässä tapausta, Rovio kertoo.

Ennaltaehkäisyä monin eri keinoin

Jotta tilanteet eivät etenisi kiusaamiseksi tai viranomaisasiaksi saakka, käytössä on paljon ennaltaehkäiseviä toimintatapoja.

Oppilaille pidetään kerran kuukaudessa tunne- ja vuorovaikutuskasvatusta, ja jokaisella koululla on tukioppilaita.

Lisäksi koulukeskuksissa toteutetaan luokkakohtaisia nimettömiä kyselyjä, joiden avulla luokkien kiusaamistilannetta selvitetään.

Avainasemassa ovat aikuiset. Yhteistyö koulun aikuisten ja huoltajien välillä on äärimmäisen tärkeää.

Kaikkien tavoite on, että kouluun on hyvä tulla.

– Siellä on oltava helposti lähestyttäviä, turvallisia aikuisia. Siihen me kaikki voimme vaikuttaa, Rantala tiivistää.

Tekstiä varten tietoja ovat antaneet myös Mansikkalan koulukeskuksen johtava rehtori Lasse Tiilikka, Eksoten Vuoksenniskan koulukeskuksen kuraattoriAnu Tarhonen sekä Eksoten Perhekeskuksen koulukuraattoripalveluiden toimintayksikön esihenkilö Heidi Pietinen.

Imatra avaa kerran kuukaudessa ajankohtaisten asioiden taustoja tällä sivulla. Voit vaikuttaa siihen, mitä aiheita käsitellään. Vastaa kyselyyn: imatra.fi/taustanäkymiä