Miten keskusta-aluetta kehitetään tänä vuonna?

Elävä Imatrankoski -hankkeen tehtävä on Imatrankosken kaupallisen ympäristön kehittämiseen käynnistäminen. Työtä ohjaava Imatrankosken kaupallisen keskustan kehittämissuunnitelma vuosille 2024–2040 esiteltiin yleisölle tammikuussa. Hankkeen toteuttamien ideakilpailun karttakyselyn ja työpajojen tuloksia hyödynnettiin suunnitelman teossa.

- Kehittämissuunnitelma esittää, millaisin keinoin, palveluin, investoinnein ja rakenteellisin muutoksin Imatran keskustan alue voidaan uudistaa. Kärkihankkeille ja keskeisille toimenpiteille on esitetty vaiheistettu aikataulu, joka on rytmitetty valtuustokausien mukaan, kertoo Elävä Imatrankoski -hankkeen projektipäällikkö Tuija Valkeapää.

Tänä vuonna Imatrankosken kehittämisessä keskitytään sidosryhmien aktivointiin, ympärivuotisen toiminnan kehittämiseen, eri kokoisten toimenpiteiden rahoitusvalmisteluihin sekä kärkihankkeiden sisältösuunnitteluun. Keväällä painopisteenä on erityisesti lyhyen aikavälin toimenpiteiden suunnittelu.  

- Tärkeiden asioiden koko vaihtelee, mutta matka vie jo kohti uutta visiota ja sinne johtavia kärkihankkeita. Ennen kuin Väärätalo, Napinkulman tontin väliaikainen ja pysyvä käyttö, monisukupolvinen asuminen, matkailua palveleva Paviljonki ja Patokortteli pääsevät liikkeelle, toteutetaan suunnitelmassa esitetyt nopeat toimenpiteet, kertoo Valkeapää.  

Tiimit, työryhmät ja työpajat käynnistävät eri aiheisiin liittyvän työn vaiheittain. Valkeapää kertoo, että kevään lähtötilannetta on päivitetty yrittäjäkyselyllä ja sen tulokset ohjaavat kevään työskentelyä. Yrittäjien akuutteja aiheita käsitellään yhdessä yrittäjien kanssa.

- Tulen olemaan kevään aikana paljon kulmilla eri toimijoiden parissa. Esimerkiksi keskustan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvä työskentely on aloitettu, ja nyt tapaan toimijoita, joiden kanssa ratkomme näitä asioita.  

Napinkulmaa ei vielä pureta

Valkeapää tietää, että asukkaita kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti Napinkulman ja Väärätalon kohtalo.

- Napinkulman purku on siirretty syksyyn, koska purkutyömaa ei kuulu kesäkadulle. On siis parempi, että rakennus on vielä kesän pystyssä. Purusta vastaavat eivät myöskään halunneet pölyhaittaa ravintoloiden kesäterasseille, kertoo Valkeapää.

- Napinkulman purkamisen jälkeinen tontti on keskeisellä paikalla, eikä kukaan tiedä kauanko väliaikaiskäyttö kestää. Siksi siitä on tehty kokonaiskehittämissuunnitelmaan sopiva oma suunnitelmansa, joka on kommenttikierroksella helmikuun aikana, jatkaa Valkeapää.

Väärätalokin pysyy toistaiseksi paikallaan, mutta pientä kohennusta on luvassa.

- Väärätalon julkisivu kohenee jo keväällä, mutta pidetään vielä jännitystä yllä tulevien muutosten osalta, vihjaa Valkeapää.

”On kaikkien edun mukaista, että kehittämistä tapahtuu”

Imatrankosken kehittämissuunnitelmaa on tehty yhteistyössä useiden eri tahojen, muun muassa yrittäjien kanssa. Suunnitelma on tuttu myös Imitsin puheenjohtaja, yrittäjä Heidi Holstille.

- Mielestäni suunnitelma on hyvä, ja siinä pureudutaan oikeisiin asioihin. Hienoa, että suunnitelmassa on huomioitu niin monet erilaiset kohderyhmät.

Holsti korostaa, että kehittämissuunnitelman tulee olla sellainen, että sitä voidaan muokata ja päivittää esimerkiksi väestönkehityksen ja kaupunkirakenteen mukaan. Kehittämisen kärjiksi hän nostaa Väärätalon kehittämisen ja Napinkulman purkamisen.

- Napinkulman purkaminen ja sen alueen siistiminen avaa keskustaa upeasti. Myös Väärätalo tarvitsee uuden elämän. Näiden osalta täytyy päästä etenemään nopeasti. Näissä asioissa ei voi enää jarrutella.

Holsti toivoo, että sekä kehittämis- että toteuttamisvaiheessa hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon paikallisia yrittäjiä.

- On kaikkien edun mukaista, että kehittämistä tapahtuu. Kehittämistä suunniteltaessa tulee muistaa myös nykyiset yrittäjät ja toiminnot. Purku- ja rakennussuunnitelmia tehtäessä tulee huomioida, miten työmaan vieressä olevat yrityksen voivat samalla toimia. Esimerkiksi kulkuväylät ja näkyvyys on säilytettävä. Luulen, että tätäkin asiaa on kuitenkin suunnitelmassa mietitty.

Valkeapään mukaan yrittäjien kanssa on tehty yhteistyötä kehittämissuunnitelman teon aikana ja tänä vuonna yhteistyö yrittäjien kanssa tiivistyy entisestään. Yrittäjien toimintaympäristöä halutaan kehittää ja tehdä se vetovoimaisemmaksi.

- Nyt keväällä keskitytään yrittäjien asioihin ja toiveisiin, mitä voitaisiin tehdä paremmin ja miten voitaisiin olla yhdessä enemmän. Lisäksi haemme mukaan toimijoita niin isojen kuin pienien asioiden toteuttamiseen, kertoo Valkeapää.

Vastuu palvelujen säilymisestä on asukkailla

Vetovoiman palauttaminen Imatrankosken alueelle vaatii eri toimijoiden välistä yhteistyötä, toimintatapojen kehittämistä sekä toteutuksen seurantaa.

- Tärkeimmät toimijat ovat kuitenkin asukkaat itse. Emme voi ulkoistaa omaa vastuutamme palvelujen säilymisestä. Teemme jokainen päivittäin valintoja, joilla edistämme tai vähennämme keskustan elinvoimaa, huomauttaa Valkeapää.

- Silloin kun Imatrankoskella tapahtuu, ihmisiä on paljon paikalla. Ihmiset tai ostovoima eivät ole kadonneet mihinkään. Toivoisinkin, että ihmiset käyttävät Imatrankoskella olevia palveluja, jotta palveluja täällä edelleen on. Eivät yrittäjät tule alueelle seisomaan tyhjän panttina, täydentää Holsti.

Yhdessä kohti elämyksellistä ja aktiivista keskusta-aluetta

Valkeapää ja Holsti toivovat aktiivisen osallistumisen ja osallistamisen alueen kehittämiseen jatkuvan.

- Jos haluamme elämyksellisen keskustan, siihen tarvitaan niin yrittäjiä, luovien alojen toimijoita, digitaalisuuden osaajia kuin kolmatta sektoriakin. Suunnitelman teko ei tarkoita sitä, että kaupunki tekee kaiken tai välttämättä mitään. Kaupungin tehtävä on mahdollistaa ja sallia, muistuttaa Valkeapää.

Tulevaisuuden Imatrankosken Holsti näkee eloisana, palvelurikkaana alueena, jossa on vilskettä ja vipinää ympäri vuoden.

- Liikehuoneistot ovat käytössä, ja alueella on erilaisia yrityksiä ja palveluja. Ihmiset liikkuvat ja yrittäjillä kauppa käy. On meitä kuitenkin täällä yli 20 000, joten pitäisi meidän tämänkokoinen kaupunki saada pysymään viriilinä.