Imatra.fi-sivustolla käytetään Google-kääntäjää.
Ukonlinnan uimarannan ja jäähallin esteettömyyttä on parannettu
Imatralla on parannettu esteettömyyttä viime vuosien aikana. Ukonlinnan uimarannan esteetön kulku sekä jäähalliin rakennettu invakatsomo ovat esimerkkejä esteettömyyden parantamiseksi tehdyistä toimenpiteistä.
Esteetön kulku Ukonlinnan uimarannalle
Vammaisneuvosto teki aloitteen esteettömän uimarannan rakentamisesta vuonna 2021, ja suunnittelutyö aloitettiin vuonna 2022. Rakennustyöt rannalla käynnistyivät vuosi sitten.
– Viime vuonna Ukonlinnan uimarannalle rakennettiin esteettömät kulkuväylät. Aluetta myös asfaltoitiin niin, että parkkipaikalta rantaan voi kulkea asfaltoitua reittiä pitkin, kertoo liikunta- ja hyvinvointipäällikkö Henna Jääskeläinen Imatran kaupungilta.
Tänä vuonna rannalle tehtiin maisemalaiturin lisäksi esteettömien pukusuojien ja penkin asennustyöt. Lisäksi rannan ympäristöä siistittiin, ja alueella tehtiin rannan maisemointitöitä sekä murske-, hiekka- ja kuorikatetäyttöjä.
– Haluamme mahdollistaa esteettömän kulun rannalle niin, että kaikki pääsevät turvallisesti viettämään rantapäivää perheen tai ystävien kanssa, sanoo Jääskeläinen.
Rannalle ei rakennettu veteen menevää uintiluiskaa, sillä sen kustannukset nousivat liian korkeiksi. Laiturin rakenteet mahdollistavat uintiluiskan rakentamisen alueelle myöhemmin.
Jäähallin uusi invakatsomo on valmistunut
Imatran jäähallin uusi invakatsomo valmistui kahvion yhteyteen kiekkokauden alkajaisiksi.
Kulku invakatsomoon tapahtuu kahvion kautta. Hissillä pääsee invakatsomoon johtavan oven eteen. Katsomoon on tulossa kytkimellä avautuva sähköovi.
Tähän asti invakatsomo on sijainnut jäähallin aition vieressä. Väistyvästä invakatsomosta jäähalliin saadaan toinen aitio.
Vammaisneuvoston jäsenet vierailivat jäähallilla ja Ukonlinnan uimarannalla
Vammaisneuvoston puheenjohtaja Anne Nissinen, varapuheenjohtaja Auli Gröhn sekä jäsen Marja Vainikainen tutustuivat jäähallin ja Ukonlinnan uimarannan alueella tehtyihin esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin.
– Ukonlinnan uimarannan maisemalaituri on uusi ja hieno, mutta nykyisellään turhankin suuri. Halvempiakin laituriratkaisuja olisi todennäköisesti ollut. Tähän rannalle riittäisi lyhyempi laituri ja uimaluiska, josta vanhukset ja vammaiset pääsevät uimaan, toteaa Vainikainen.
– Koko pointti puuttuu, kun uimaan ei pääse, kiteyttää Gröhn.
Ukonlinnan uimarannan invavessa ja esteettömät pukusuojat saavat vammaisneuvoston jäseniltä kiitosta. Myös jäähallin uudesta invakatsomosta heillä on positiivinen kokemus.
– Invakatsomosta näkee hyvin kaukaloon. Myös jäähallin ympäristössä esteettömyys on huomioitu tosi hyvin, eikä vastaan tullut yhtään kynnystä, kehuu Vainikainen.
Kokonaisuudessaan kolmikko näkee, että kaupungissa on tehty asioita esteettömyyden eteen, mutta paljon on edelleen tehtävääkin.
– Esteettömyyden eteen riittää vielä korjattavaa. Yleinen ilmapiiri on kuitenkin muuttunut myönteisemmäksi, sanoo Vainikainen.
– Vammaisneuvosto käsittelee Ukonlinnan uimarannan asiaa kokouksessaan keskiviikkona 25.9.2024 ja tullee ehdottamaan esteettömän uimaranta hankkeen jatkamista niin, että rannalle rakennetaan uimaluiska, toteaa Nissinen.
Lisätietoja:
liikunta- ja hyvinvointipäällikkö Henna Jääskeläinen, Imatran kaupunki, henna.jaaskelainen
imatra.fi (henna[dot]jaaskelainen[at]imatra[dot]fi), p. 020 617 1097
Imatran ja Ruokolahden vammaisneuvoston puheenjohtaja Anne Nissinen, Imatran kaupunki, anne.nissinenimatra.fi (anne[dot]nissinen[at]imatra[dot]fi), p. 050 529 3919
Neljä kysymystä Ukonlinnan uimarannasta
Miksi rannalle ei rakennettu veteen menevää luiskaa?
- Luiska oli mukana alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta päätöstä luiskan rakentamisesta ei ole tehty.
- Alkuperäisessä suunnitelmassa kokonaiskustannukset nousivat suuriksi (320 000 euroa). Tässä taloudellisessa tilanteessa suunnitelmaa muutettiin niin, että tavoitteena on esteetön kulku uimarannalle.
- Esteettömän kulun rakentamiseen varattiin viime vuonna 60 000 euroa ja tänä vuonna 50 000 euroa, eli yhteensä 110 000 euroa. Tällä rahalla on rakennettu kulkuväyliä, esimerkiksi asfaltoitu reitti parkkipaikalta rantaan, sekä rakennettu muun muassa esteetön pukusuoja.
- Kaupungin on huomioitava turvallisuusnäkökulma. Ei riitä, että veteen pääsee, vaan on varmistettava myös se, että vedestä pääsee turvallisesti ylös. Mitä tahansa luiskaa ei siis voida rakentaa.
- Hanketta toteutetaan vaiheittain. Päätökset on tehty kahdesta ensimmäisestä vaiheesta. Kolmanteen vaiheeseen on mahdollisuus sisällyttää uintimahdollisuus, mikäli taloudelliset resurssit sallivat ja päätös on tehty.
Mitä iloa on esteettömästä kulusta rannalle, kun uimaan ei kuitenkaan pääse?
- Rantakokemus ei varmasti ole täydellinen ilman uimamahdollisuutta. Näiden tehtyjen toimenpiteiden avulla on kuitenkin haluttu varmistaa se, että kenenkään ei tarvitse jäädä seurasta pois siksi, ettei rannalle pääse kulkemaan. Aikaisemmin rannalle ei päässyt ollenkaan esimerkiksi pyörätuolin avulla.
Miksi laiturista on rakennettu niin suuri?
- Laituri on tarkoitettu kaikille kävijöille, myös eri apuvälineitä käyttäville. Laiturille pääsee nyt viettämään aikaa myös porukalla.
Kuinka vammaisneuvosto on ollut mukana laiturin suunnittelussa?
- Aloite esteettömästä uimarannasta tuli vammaisneuvostolta.
- Vammaisneuvosto otti kantaa suunnitelmiin siinä vaiheessa, kun oli tiedossa, ettei alkuperäistä, liuskan sisältävää laituria voida toteuttaa. Tuolloin neuvosto katsoi, että esteettömän uimarannan rakentaminen ja pukusuojan muutostyöt tulee aloittaa suunnitellusti vuoden 2023 aikana. Neuvosto myös ohjeisti mm. vaiheistamaan projektin ja selvittämään muiden kuntien ratkaisuja.
- Uimarannan rakentamista on käsitelty hyvinvointilautakunnassa. Viimeisin käsittely oli kesäkuun 2024 kokouksessa, jossa päätettiin laiturin rakentamisesta.
Kirjoita kommentti