Sanarkistin ajatuksia ensimmäisestä kirjavinkkauskeikastaan.
Jaa
Mitä kirjavinkkaus on?
Sanarkisti-projektini pääteema on lukemisen edistäminen. Se on myös kirjaston päätehtävä, koska oppiminen ja ymmärrys lähtee lukemisesta. Projektissani yritän edistää lukemista kirjanvinkkauksella. Kirjavinkkaus on ainakin meille kirjastolaisille tuttu sana, olemme vinkanneet asiakkaille kirjoja jo kauan ennen kuin termi oli edes olemassa. Kirjavinkkaus on kaikessa yksinkertaisuudessaan kirjoista puhumista, kuten termin alkuperäinen book talk -nimi kertoo. Kirjoista puhumista, lukemaan houkuttelemista. Sitä se on.
Kirjavinkkaustyylejä on varmasti yhtä paljon kuin on vinkkaajia. Joku pitää kirjaesitelmiä, joku näyttelee, joku vetää stand up -showta. Minä sain vinkkausoppini alan uranuurtajalta Marja-Leena Mäkelältä liki 20 vuotta sitten. Hänen tyylinsä vinkata oli vauhdikas, runsas ja jännittävä. Hänen vinkeissään oli yleensä samanlainen cliffhanger kuin television jatkosarjoissa. Se tyyli sopi hänelle, ja se sopii minulle. Olen hätähinen mies.
En siis pidä kirjaesitelmiä, vaan yritän herättää potentiaalisen lukijan mielenkiinnon vauhdikkaasti ja mielellään hieman humoristisesti. Vinkkaaminen ei ole kirjallisuuskritiikkiä, vaan kirjallisuuden pariin houkuttelemista. Vinkkauksen kohde pitää jättää nälkäiseksi. Tällaisen vauhdikkaan tyylin hyvä puoli on se, että lyhyeen aikaan saa mahdutettua runsaasti kirjoja.
Kävin projektini tiimoilta pitämässä ensimmäisen vinkkaussessioni Melkoniemen kyläyhdistyksen joulujuhlassa. Oli jännittävä paikka esiintyä kotikyläläisille, en ole kuitenkaan pariin vuoteen kirjavinkannut. Paljon jäi parantamisen varaa, mutta ei se mikään katastrofikaan ollut. Tästä on hyvä jatkaa. Seuraavalla kerralla mukana pitäisi olla myös pieni osuus sanataidetta. Sitä ennen minun on selvitettävä itselleni mitä se tarkoittaa... Mutta siihen asiaan palaan ensi vuonna, nyt toivotan kaikille hyvää joulunalusaikaa! Käykää kirjastoissa, Imatralla niitä on kolme.