Lohenpoikasesta ruokapöytään

Oppilaat kävivät katsomassa tutkimustarkoituksiin tehtävää sähkökalastusta. Retki Ivonniemeen liittyy lohenpoikasesta ruokapöytään -opintokokonaisuuteen. 

Tuomas Rautaiselle ja Hermammi Pinomäelle retki kaupunkipurolle on mieluista koulunkäyntiä.

Rautiaiselle uutta oli, että taimenet kutevat soraikossa ja niillä on rasvaevä. Pinoämelle puolestaan selvisi, miksi kaupunkipuro on tehty ja miten tutkijat tutkivat sähkökalastettuja kaloja.

Rautiainen kalastaa usein mökillä. Saaliskala on hauki ja pyyntiväline virveli. Pinomäki sen sijaan ei ole kalan ystävä, vaikka hänenkin mukaansa kalaprojekti voittaa normaalit biologian tunnit.

Tuomas Rautiainen ja Hermanni Pinomäki RiverGo-hankkeelta saatujen frisbee-kiekkojen kanssa.

Erityisopettaja Tuula Toivakka vie oppilaita mahdollisimman paljon ulos luokasta, oppimaan käytännön kautta.

– Keväällä oltiin lähiopetusjaksolla Vuoksella kalastamassa. Sitten tehdään kotitaloustunneilla lohiruokia ja mennään vielä katsomaan Lohelaan lohen filerointia, Toivakka kertoo lohen ympärille rakentamastaan monialaisesta opintokokonaisuudesta. 

Erityisopettaja Tuula Toivakka sanoo, että opintoretkien kahvihetkestä ei tingitä.

Kaupunkipuron äärellä ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki kertoo Vuoksesta ja sen kalakannasta, kaupunkipurosta, sähkökalastuksesta ja muusta taimenkannan elpymiseen tähtäävästä työstä Vuoksella.

–  Kalastajien saaliissa rasvaevällisten taimenten lukumäärä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ihan varmasti niistä suurin osa on kaupunkipurosta peräisin, Vähänäkki kertoo.

Pekka Vähänäkki esittelee oppilaille sähkökalastuksella saatuja kaloja.