Miksi vouhkataan kaupungin elinvoimasta?

Viime aikoina myös maakunnassamme on puhuttu elinvoimasta ja siihen liittyvistä investoinneista. Mitä elinvoima oikeastaan tarkoittaa?

Voiko elinvoima olla vain keppihevonen, jolla oikeutetaan villejä ideoita?

Katse vuoteen 2030

Kunta on elinvoimainen, kun se pystyy tuottamaan paikkakunnalla elämiseen tarvittavat palvelut.

Toistaiseksi Imatra pystyy siihen. Veroprosentti on maakunnan alhaisin.

─ Pointti on sanassa toistaiseksi. Jo lähivuosina tilanne on toinen, vaikka veroprosenttia nostettaisiin, kaupunginjohtaja Kai Roslakka toteaa.

Ainoa tapa ehkäistä rahojen loppuminen on se, että kaupunkiin saadaan uusia asukkaita ja työpaikkoja. Niitä syntyy uuteen investoimalla. Kaupunki luo mahdollisuudet, joiden pohjalle muut toimijat voivat tehdä työpaikat.

─ Toisin sanottuna emme selviydy, jos kaikki pysyy ennallaan.

Vuosimuuttajia tarvitaan 200

Elinvoima muuttuu uhanalaiseksi kylmien lukujen valossa monessa kunnassa.

Ennusteiden mukaan Imatralla on 10 vuoden päästä 2100 työikäistä vähemmän. Suurin poistuma työelämästä johtuu ikääntymisestä. Se tarkoittaa yli 10 miljoonan euron tulomenetystä imatralaisten nykypalveluille joka vuosi. Tulomenetys vastaa lähes kahden koulukeskuksen vuosibudjettia.

─ Tämän hetken ennusteiden valossa pystymme ylläpitämään kaupunkipalveluita nykyisen kaltaisena vain, jos esimerkiksi joka vuosi kaupunkiin muuttaisi noin 200 työikäistä enemmän kuin nyt, ja alueelle syntyisi sama määrä työpaikkoja, apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino selventää.

Jotta Imatra olisi muiden kaupunkien joukossa erottuva ja houkuttelevampi muuttajille ja työpaikoille, on juuri nyt tehtävä uusia panostuksia.

─ Tavallisen tekeminen ei nyt riitä, Roslakka kuittaa.

─ Vaihtoehtona on sopeutua supistuvan kaupungin ja palvelujen todellisuuteen. Se tarkoittaisi sitä, että palveluja on karsittava rajusti ja veronkorotuspaineet kasvavat, Heino jatkaa.

Tästä syystä Imatralla muun muassa rakennetaan Suomen ensimmäistä hiilineutraalia yrityspuistoa, Ukonniemeen on satsattu vahvasti, rautatierajan kansainvälistämistä edistetään ja kouluverkkoa on uudistettu.

Kaupungin on tehtävä johdonmukaisesti kehitystoimenpiteitä, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa tai luovat olemassa oleville yrityksille kasvupohjaa.

Kuntapäättäjät ratkaisevat

Jo tehdyt ponnistelut eivät vielä riitä. Ne eivät ole pysäyttäneet laskevaa väestönkehitystä. Tarvitaan lisää ideoita.

Ideaali on tilanne, jossa kaupunkilaisten palveluihin investoiminen olisi samalla myös elinvoimateko eli sellainen panostus, joka kasvattaisi tulevaisuudessa kaupungin tuloja.

─ Juuri siksi me nyt selvitämme esimerkiksi puurakenteista urheilutaloa Ukonniemeen tai arvioimme kanavahankkeen etuja ja haittoja, Roslakka toteaa.

Ideoista pitää poimia aidosti tulopohjaa kasvattavat. Tuloina ei arvioida vain kyseisen toiminnan tuottamia tuloja vaan ennen kaikkea välillisiä tuloja ja syntyviä uusia työpaikkoja, kun vierailijat käyttävät alueen majoitus- ja matkailupalveluja.

─ On osattava nähdä tulevaisuuteen eikä vain tämän hetken mukavuusalueelle eli siihen miten itse haluaa palveluja käyttää, Heino toteaa.

Elinvoimaa linjaa viime kädessä kaupunginvaltuusto.

─ Näitä linjauksia tehdään edustuksellisella demokratialla. Heillä on lopullinen vastuu siitä, mihin suuntaan Imatraa viedään, Roslakka toteaa.