Kymmenen kysymystä ja vastausta Hosseinlahden rantakaavoituksesta

1. Kuinka isoa osaa Hosseinlahden ja Lempukan kaavoitus kattaa alueen ranta-alueesta?

Tontteja on ajateltu sijoitettavaksi kahteen eri kokonaisuuteen: Lempukan ja venekoppien niemen väliin sekä Hossukan Helmen Malonsalmen väliin.

2. Montako omakotitonttia tuolle alueelle tulisi?

Alustavasti on hahmoteltu, että alueelle tulisi n. 12-14 omarantaista tonttia ja n. 25-30 omakotitonttia järvinäköaloin rannan tuntumaan. Lisäksi rannan tuntumaan on ajateltu sijoitettavaksi kytkettyjä pientalotontteja.

Yhteensä tontteja alueelle tulisi n. 40-45 kappaletta.

3. Kaadetaanko tuolta kaikki puut?

Puustoa kaadetaan vain tiestön ja virkistysreittien kohdalta sekä tonteilla rakentamisen alta. Tonteille annetaan kaavamääräys, jonka mukaan kasvillisuus – myös puusto - on tonteilla säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisena.

4. Katkeavatko ulkoilureitit alueella, jos asuntoalue toteutuu?

Tontit sijoitetaan siten, että alueelle ja alueen halki muodostuu yhtenäiset virkistysreitit, jotka osin kulkevat myös Saimaan rantaa pitkin. Olemassa olevia reittejä säilytetään mahdollisimman paljon. Karhukallion ja uusien tonttien väliin jää metsäinen virkistysaluevyöhyke, jolla olemassa oleva polusto säästetään.

5. Säilyvätkö alueen merkittävät luontokohteet?

Tontit on mahdollista sijoittaa alueelle siten, että merkittävät luontokohteet, kuten metsälain 10 §:n mukaiset lehtolaikut, saniaiskorpi ja puronvarsi pystytään säilyttämään.

6. Jääkö kaupunkilaisille yhteistä rantaa?

Kaupunkilaisten virkistysmahdollisuudet ovat myös yksi tärkeä tavoite aluetta suunniteltaessa. Osa virkistysreitistä on ajateltu kulkevaksi Saimaan rannassa ja venekoppien niemi säilyisi kaupunkilaisten käytössä. Lempukan uimaranta säilytettäisiin kaupunkilaisten käytössä. Hossukan Helmen alue säilyisi entisellään.

7. Miten tieyhteys alueelle tehdään ja mistä?

Tieyhteys uusille tonteille osoitettaisiin Hosseinlahdentieltä ja Lempeenlietteentieltä.

8. Miten käy venekoppien?

Osalle venekoppien alueesta Hossukan Helmen ja Malonsalmen välillä tulisi omarantaisia tontteja. Venekoppien pieni niemi säilyisi venekopeilla ja kaupunkilaisten virkistyskäytössä.

9. Onko alueen muinaishistoriallisten kohteiden arvot otettu huomioon?

Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on alueelle osoitettu yksi muinaisjäännöskohde. Se sijaitsee Lempukan uimarannan tuntumassa ja otetaan huomioon alueen suunnittelussa. Suunnittelua varten teetetään lisäksi tarkempi arkeologinen selvitys.

10. Onko luonnon- ja  kulttuuriarvojen olemassa olosta jo joku riittävä selvitys, jotta se voidaan ottaa alkavassa kaavoituksessa riittävästi huomioon?

Parasta aikaa laadittavana olevaa yleiskaavaa varten tehdyt tuoreet luonto- ja kulttuurihistoriaselvitykset otetaan huomioon. Lisäksi alueelle teetetään tarkempi luontoselvitys, jossa kartoitetaan ainakin kasvillisuus, liito-oravat, linnut ja lepakot.

Imatran kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen maanantaina 14.12.2020 Hosseinlahden ja Lempukan asemakaavoituksen vuoden 2021 kaavoitusohjelmaan.

Kaupunkilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavoittamiseen. Kaavatyön eri vaiheissa tullaan järjestämään asukastilaisuuksia, joissa avataan kaavaratkaisua ja kuullaan kaupunkilaisia. Kaupunkilaisilla tulee olemaan mahdollisuus esittää mielipiteitä ja muistutuksia myös kirjallisesti kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa.

Lisätietoja:

Kaavoitusarkkitehti Kaija Maunula p. 020 617 4460, kaija.maunulaimatra.fi (kaija[dot]maunula[at]imatra[dot]fi)