PODCAST: vieraana Lassi Nurmi

Podcastin tekstivastine

hl:
Tervetuloa Imatran kaupungin podcastiin Mitra Imatran rakennuttaja oy:n toimitusjohtaja Lassi Nurmi. 

ln:
Kiitos kiitos. Mukava olla täällä. 
 
hl:
No niin ja minä olen heikki laine viestintäasiantuntija ja käydään tänään lassin kanssa läpi joitakin rakentamiseen liittyviä asioita niin kuin mitran toimitusjohtajan kanssa kuuluukin. Eli isoimpana aiheena tänään tarkastellaan Imatran keskustan kehittämistä ja peilataan sitä keskustojen kehittymiseen muualla.

Yleensäkin aiheeseen liittyy tietenkin kiinteästi Imatran kaupungintalon, joka on nyt siirtymässä sitten luonto- ja eräkulttuurin museon käyttöön myöhemmin. Sitten yksi tällainen rakentamiseen liittyvä aihe on keskusasema, Imatran Rautatie ja linja autoasema joka on peräisin sieltä 70 luvulta niin sen mahdollisia tulevaisuuden suuntaviivoja tässä sivutaan tänään. 

Keskustellaan hieman myös Urheilutalosta. Urheilutalo kun Imatralla on heikossa kunnossa, sitä ollaan siirtämässä Ukonniemen suuntaan. Siitä muutama sana ja käydään vähän läpi myös Tainionkosken alueelle suunniteltua kanavaa vuokseen, joka on ollut kuuman keskustelun aiheena varsinkin tuolla sosiaalisessa mediassa. 

Sitten kyselen Lassilta hieman Mionista, hiilineutraalista yritys puistosta miten sillä menee. 

Ja ihan lähetyksen loppuun tehdään pieni katsaus myöskin tämmöiseen nousevaan bisnekseen kun purkaminen monet suomalaiset rakennukset ovat sen kysymyksen edessä, että vieläkö kannattaa korjata vai onko parempi purkaa ja tiloja on imatrallakin paljon niin käsitellään tätäkin aihetta pikkusen tuossa podcastin lopussa. 

Mutta ensin Lassi, nyt ollaan tässä viettämässä heinäkuun kovimpia helteitä ja valtuutetut ja keskeiset viranhaltijat viettää hyvin ansaittua ansaittua lomaa, mutta Lassi on tällä kaupungintalolla. Onko jotain erityistä syytä? 

ln:
No ihan normaalisti työn touhuissa ollaan ja töitä tehdään, että mehän niinku täällä. Mitrassa ei oikeastaan koskaan lomalla, että tietysti rakennetaan ja isännöidään, niin aina pitää ympäri vuodesta ja tehdä ja nyt itse asiassa kesällä niin meillä on rakentamine kiivaimmassa käynnissä täällä ja hankkeita viedä eteenpäin ja uusia suunnitellaan ja asiakaspalvelu pyörii ihan normaalisti ja näin poispäin. 

Nyt on siinä mielessä hyvä aika täällä töissä olla että ei ole niin kiirettä ja ei palaverista toiseen tarvii juosta ja  minuuttiaikataululla rientää. Pystyy vähän niinku pysähtyä ja miettiä sitten pidemmälle asioita. Ja nyt meillä tietysti iso asia on, että meillä tulee sitten uudet hallitukset meidän yhtiöihin ja kaikki päättäjät vaihtuu. 

Niin lähdetään sitten uutta strategiaa tekemään. Mitä vaikuttaa, niin tietysti sitä taustatyötä valmistelutyötä ja muuta tulevaisuuden katsomista tässä tehdään sitten. Että saadaan hyvää lähtöä sitten ensi vuodelle. 
Nyt on oikein hyvä aika näitä töitä tehdään

Että itse totutusti ne vähän tälleen pätkittäin pidän. 

hl:
OK, tuota voidaan sitten ehkä myöhemmin palata näihin ehkä seuraavissa jaksoissa tällaisiin asioihin, että mitä sitten lähdetään kehittämään. Mutta tässä on nyt aika monta isoa asiaa ollut liikkeellä menneenkin valtuustokauden aikana ja paljon on tapahtunut ja  ehkä historiallisen paljon Imatralla. 

Mutta otetaan nyt tästä muutamia näitä paloja mitä äsken tuossa lupasin, että paneudutaan vähän tähän Imatran keskustaan. Imatran teki viiskytvuotis-juhlissaan juhlapäätöksen, että Imatran keskusta on tuolla Imatrankoskella. 

Se on elänyt varmaan välillä vähän vilkkaampaa elämää kuin nyt tänä päivänä ja nyt ollaan kohtuullisten isojen haasteiden edessä Imatran kosken keskustan suhteen. Mutta ei olla mitenkään ainutlaatuisessa asemassa Suomessa. Että kuulostaa aika hurjalta, että jopa Helsinki, Helsingin Aleksanterinkatu, Suomen pääkaupungin pääostoskatu on niinku, siellä olevat liikkeet ollut vaikeuksissa. 

Sieltä muun muassa tämä samainen Henkkamaukka eli Hennes&mauritz, joka imatralta lähti niin tuota sieltä se lopetettiin Aleksanterinkadun varresta ja sitten nämä jäljellä olevat Helsingin Henkkamaukat ovat sitten kauppakeskuksissa, että yllättävän samantyyppiseltä näyttää tilanne. 

Niin kuin monessa muussakin kaupunkikeskustassa Suomessa, että en helsinkiin nyt on vähän huono mittarin mutta toki yksi niistä. Mutta nettä jos katsoo näitä muitakin pienempiä kaupunkeja niin niin aika moni kaupunki on vähän samaan tapaan kuin Imatran yrittänyt sitä keskustaa niinku pitää elinvoimaisena sillä, että tukee vähän sitä investointi hommaa ja tekee ratkaisuja jotka niinku ihan viittaisi rakentamista ja on mukana ihan niinku mukana rakennushankkeessa ja myöskin niin tuota miten  olet varmaan joutunut pohtimaan tätä asiaa, koska teidän yhtiö kuitenkin sitten tekee niitä  peliliikkeitä siellä, toki sitten luottamushenkilöt sen  päättää, mutta että siinä  joudut varmasti olemaan asian hermolla aika lailla niin niin miten näet että mitä näille keskusteluille on tapahtumassa ja mitä miten Imatra tämmöisenä kohtuullisen pienenä kaupunkina pystyy vastaamaan siihen haasteeseen mitä  keskustan muutos aiheuttaa. 

ln:
No tietyllä tavalla se on ihan totta, että tämä muutos mikä on ollut niin on koettelee muitakin että maailma muuttuu ja kaikki nää Megatrendit mitkä puhaltaa, puhaltaa ja verkkokauppa, kaupan lisääntyminen ja näin päin pois kuluttajan ostokäytöksen muutokset. Nämä sitten vaikuttaa asiaan näihin kokonaisuuksiin. Että jos lähdetään, ajattelemaan viittätoista vuotta taaksepäin jolloin tämä meidänkin kaupallinen keskusta lähti kehittymään nykymuotoonsa niin milloin? 

Silloin isot kaupat tänne saatiin. Oikeastaan verkkokauppa oli ihan nollissa ja Imatralla lähti silloin matkailu ja venäläisten turistien tulo tänne niin nousuun ja 

Kaikki kaupalliset keskustasta ovat rakentuneet kivijalkakauppojen varaan, mutta tietysti tänä päivänä se ei enää ole sitä, vaan sitten keskustat on tietyllä tapaa muuntautunut siihen, että nää julkiset palvelut ja ravintolat kahvilat. Pienet liikkeet on ehkä enemmän sitä mihin mihin suuntaan menee se kehitys. 

Meidänkin sitten pitää tulevaisuudessa reagoida tähän ja rakentaa se keskusta tuota sen mukaisesti, että aina aikansa elää. Tietyissä sykleissä menee ja tuota keskusta niinkuin koko kaupunki on tietynlainen prosessi mitä pitää jatkuvasti kehittää ja olla ajan hermoilla. 

Mutta tietysti tämä aika on ollut vielä tämä korona ja muut mitkä on kiihdyttänyt, kun ihmiset eivät ole lähteneet mihinkään liikkeelle ja kokoontumaan muuta.

Kauppojen ja toimijoiden liiketoiminnat aika huonoon asemaan. Mutta kuitenkin tästä kun lähdetään ponnistaa ylöspäin, niin ihmiset tarvitsee paikkoja jossa ne kokoontuu ja viettää aikaa 

Ja näin ollen niin meille kyllä sitten keskustalle ja muille niin ihan varmasti sitten kun lähdetään normalisoitumaan niin paikka tarvitaan. 

Vielä ehkä todettakoon. Mikä Imatralla on siis verrattuna muille, niin mehän ollaan käytännössä katsoen kun ollaan isosti matkailukaupunki niin.  Ja tämä on rakentunut meidän imatrankosken keskusta oikeastaan matkailijoiden ja teki venäläisturistien ostovoiman varaa niin. 

Niin siinä mielessä niin käytännössä meillä tämä kaupan toimialaa ja matkailu toimialan ne kulkee ihan täysin käsi kädessä, että jos me saadaan matkailu vetämään ihan varmasti me saadaan kaupan toimiala kiinni vetää ja saadaan kehittymään.

Itse näenkin, että se matkailu ja kaikki tämä  on  ehdottoman järkeviä asioita panostaa tänne kaupunkiin ja tulevaisuuden strategiaan, koska se sitten säteilee meidän kaupan alalle ja ihan luo elinvoimaa sitä kautta, että ihan onhan se niinkin voisi sanoa, että siellä missä turisti viihtyy niin siellä viihtyy kuntalainen että on sitä. 

Uskon, että kun tulevaisuuteen mennään niin löydetään ne keinot, että saadaan niin
keskustasta kuin koko kaupungista uudestaan hyvin elinvoimainen. 

hl:
No nyt tietenkin keskustan toimijat, yrittäjät ja Imitsi ovat tätä varmasti pohtineet vielä enemmän ihan yötä päivää. Tässä oli jonkunlainen, varmaan järjestyksessä jo aika mones semmoinen, vähän niinku ”mitäs nyt” -palaveri joku aika sitten keväällä. Tuliko siinä mitään semmoista uutta ideaa vai ja ylipäätänsä tilannekuva niin minkälainen tunnelma siellä nyt keskustan toimijoiden kesken oli? 

ln:
No tietysti yritetään kaikesta huolimatta positiivisuutta pitää yllä. Se tietysti nyt on ja etenkin tai korona aika on n ja ei yhtään tiedä millaiseksi tämä tilanne menee. Tietynlaiseen epävarmuuteen sopeutumista se on.
 
Koko ajan tietysti mietitään yksi, että mitä voitaisiin tehdä ja näitä tapahtumia järjestää ja muita kaikkia ideoita. Rohkeasti lähdetään kokeilemaan, niin kyllä se kyllä se niinku sitä hyvän ilmapiirin ja yhteisen tekemisen ja positiivisuuden löytämistä on. Sitä sitä tarvitaan ja sitä ollaan tehty. 

hl
Ja varmaan itsellä tulee ainakin semmoinen ajatus, että nyt kun tavaran saa tosiaan sieltä verkkokaupasta niin sen saa kätevästi. Sen saa aika nopeasti usein ja. Ja tuota ihmiset on ehkä oppinutkin siihen jo ja sitten. Toisaalta jos ei sitä sieltä löydä ja  mikä nyt meilläpäin todellisuus on, niin kyllä se marketista sen päivittäistavara saa. Keskustalle jää sitten niinku…, mitä sille jää sitten että se on se varmaan ne elämykset kahvilat, viihtyminen, tapahtumat. 

Pitäisikö sitä ajatella jotenkin vähän uusiksi, että kun me on totuttu kuitenkin siihen, että sillä mennään  vaateostoksille vaikka sinne keskustaan niin niin mikä sen tavarakaupan ja palveluiden suhde siellä voisi olla ja mitä tavaraa siellä ehkä sitten myytäisiin jos nyt varmaan jotain liikkuu. 

hl: 
Nostaisin ehkä itse sellaisen niinku meillekin. Hyviä esimerkkejä Imatralla löytyy. 

Tietyllä tavalla tällainen verkkokaupan kautta sitten jonkunlainen kivijalan ja sen brändin ylläpitäminen niin näitten. Näiden niinku hybridi mallista se tulevaisuuden kauppa rakentuu ja mun mielestä meillä on aika hyvä esimerkki toi Virkkukoukkunen niin siellä mikä on aivan loistava imatralainen brändi on sellainen paikallinen tekijä on hieno kivijalka missä sitten voi voi käydä tutustumassa fyysisesti siihen tuotteeseen brändiin, mutta nykypäivänä myös heiltä löytyy ihan mahtava verkkokauppa kiinni mistä saa tilattua. 
Ja tätä kautta ja on niin paikallinen imatralainen karjalainen firma kun voi olla vaan ja ylpeä juuristaan.
Sitten täällä käy ihmistä turistina jopa sen takia saattaa tulla liikkeeseen, että käy katsomassa mitä siellä on 

Itse näen, että tämän tyyliset toimijat ja liikkeet on ne tulevaisuuden keskusta, että joku oma juttu ja uniikki tapaansa missä se brändi näkyy ja siihen tukemaan hyvää verkkokauppa. Näin nämä kaupat pidetään yllä ja tottakai pienessä muodossa myös muutakin kauppaa, ravintolaa ja julkista palvelua on tuota Sen takia lähdetään viettämään vapaa aikaa ja tuota kokoontumaan sinne. Niillä saadaan ihmiset liikkeelle. 

hl:
Eli tavallaan se semmoinen inhimillinen pääoma. Että ihmisten toiminnasta se sitten lähtee. 

ln:
Kyllä ja etenkin mitä itse olen seuraillut esimerkiksi myös myös käynytkin niin juuri tällainen. 
paikallinen agraarituotanto, että kiva nähdä jossain Berliinissä kun on ostoskeskuksia missä vanhoista polkupyörän sisuksista tehdään vyön solkia ja on sellainen pieni kauppa siellä. Tän tyylinen tekeminen varmaan tulee kasvattamaan suosiota ja näiden uniikkien juttujen tekeminen.

Ehkä meillä Imatrallakin on hyvä sellainen käsityöläinen perinne. Jos saataisiin luotua  näitä Virkkukoukkusen tyylisiä yrityksiä tänne lisää. Olisi hyvä sitten rakentaa. Näissä se tulevaisuus sitten on. 

hl:
Joo, sellainen aika hätkähdyttävä uutinen tuli hiljattain, että Stockmannilla myydään käytettyä vaatetta. Me ollaan totuttu siihen, että kirpputori on vähän laitakaupungin ilmiö, mutta ei olekaan.

ln:
Kyllä ja sitten ihan niinku kaikissa asioissa niin huomaa miten on mennyt eteenpäin että ekologisen tietoisuuden kasvu, joka on yksi niinku megatrendi. Niin kyllä se näkyy nyt joka puolella. Etenkin nuori sukupolvi jo paljon viisastunut ostopäätöksen tehdessään. Nää on tärkeitä ja se paikallisuuden korostaminen on niitä niitä juttuja mitkä varmasti tulee kasvattaa suosiota ja missä missä niinku Imatran kaupunki on nyt ollut strategisesti mun mielestä tosi hyvä. On pitkäjänteisesti tehty työtä näissä ilmastoryhmissä. Ja  konkreettisia esimerkkejä puurakentamisen ja yrityspuiston osalta on niin nää on niitä juttuja mitä pitää vaan tehdä ja pitkällä tähtäimellä se kantaa. Se kantaa sitten hyötyä meille ja se on hyvä juttu. 

hl
Semmoinenkin ajatus on joskus käynyt mielessä, että kun Imatra on enemmänkin tämmönen kaupunkiseutu, että meillä ei välttämättä ole yhtä keskustaa, vaikka meillä nyt on nimetty se keskusta. Ja toki se on vetovoimaisin tietyllä tapaa, mutta ei kaikilla mittapuilla. Suurkauppa on keskittynyt tänne Mansikkalaan. Mutta onko se keskusta kuin tärkeä asia, jollekin tietylle paikalle, että jos me ei siellä käydä eikä siellä käy muutkaan niin onko se nyt sitten niinku tarpeen? 

Onko se keskusta tärkeä? Miten sinä itse koet? 

Kyllä itse näen että tai mitä on monesti liittyy tähän kaupungistumiseen, niin se on yleensä sitä. 

Että siellä on joku paikka missä on sitten pystyy kokoontumaan ja näkemään. On toria, on pientä ravintolaa tällaista että mennään. Iso isossa ja pienessä mittakaavassa niin elinvoimaisista kylistä ja kaupungeista löytyy tällainen tällainen tota paikka.

Ja jos verrataan muihin kaupunkeihin mitkä menestyy, niin kyllähän siellä tällainen paikka (keskusta) on olemassa, ainutlaatuinen ja uniikki missä on sitten pystyy eri asioita harrastamaan, tekemään ja kokemaan mahdollisimman paljon asioita mitkä kehittyy. Niin kyllä tällaisella keskustalla on  paikkansa ja ilman muuta se tarvitaan.

Mutta että missä muodossa se keskusta ja miten se painottuu mitä sinne tulee, niin tietysti aika muovaa sitä ja meidän on reagoitava sen mukana. Kautta historian on tällainen ollut ja tulee jatkossakin varmasti olemaan ja on sitten tavallaan elinvoimamoottori seuduille. 

Tuo on hyvää pohdintaa, että niinku monesti itsekin miettinyt tuota, että kun Imatra on aika laajalle levinnyt kaupunki. Yleiskaavaa aikanaan ei lähtenyt toteutumaan siihen malliin mitä on, mutta sitten tavallaan sen voi kääntää sen asian positiivisesti, että meillähän on tavallaan asuinalueet puistojen keskellä ja puistot yhdistää näitä, että ehkä tässä olisi sellainen juttu mitä me voitaisi markkinoinnillisesti ja muutenkin. ottaa esiin, että me ollaankin kaupunkipuistossa. Ja on väljyyttä ja nautitaan välistä hyvistä hienoista asuinalueista ja tästä vihreydestä, missä me ollaan niin tehdäänkin se meidän juttu. Rakennetaan metsäpolkureittejä asuinalueiden välillä ja muuta ja erottaudutaan muistaa.

Meillä on hyvä uniikki keskusta Imatrankoskesta. Mistä löytyy sitten hienot palvelut ja historiallinen luonnonpuisto ja kaupunkipurot, kosket ja kaikki nää niin. 

Mitä sitten tulevaisuudessa tulee olemaan? Toivottavasti kaupungin toiminnot ja muut julkiset palvelut saadaan yhdestä hienosta paikkasta niin tämä voisi ollakin se juttu mihin kannattaisi panostaa ja tehdäkin tästä vihreydestä ja muustakin sen meidän juttu.

hl:
Muutaman kerran mainitsit sanan uniikki niin kyllähän Imatran keskustalla on uniikkeja piirteitä että  vaikka minkälaisia ismejä tulisi, niin ehkä tuota koskea tuosta ei kukaan koskaan tule pyyhkäisemään pois. 

ln:
Semmoinen aika ikuinen niinku vetonaula tässä Imatralla on on ja siis se kaikki ketkä tullaan ekaa kertaa tai imatralle niin näkee tuon miljöön niin kyllä siinä niinku leuka menee lattian samaa tietä, että vaikka me itse täällä ei aina ollaan, eikä nähdä sitä kauneutta, mutta että aina kun jonkun tuot ulkopuolelta etenkin tällaisena kauniina kesäpäivänä kun tänään, niin kyllä se hyvin puskaradio lähtee menemään. 

Ja itse asiassa nyt tänään kun lähtee toi Saimaa Cycle Tour ensimmäistä kertaa illalla menemään niin paljon täällä on turisteja ja mitä tossa on haastellut ihmisten kanssa niin kyllä kaikki hehkuttaa että miten kaunis ja vihreä ja upea kaupunki teillä on. 

Ja lähtö, kun saadaan nätisti Imatrankoskelle niin kyllä nää on ne tosi positiiviset jutut, että meillä on hyvät lähtökohdat lähtee eteenpäin. On upea kaupunki ja puitteet täällä lähtee rakentamaan tulevaisuutta. 

hl:
Joo täytyy toivoa että toi Fortumilla riittää näitä remontteja niin saadaan vesi pysymään koskessa.
Seuraavat 2 vuotta on  kesäkuu aika lailla turvattu tässä suhteessa, että tuota nyt  on  pyöräilijät ketkä on tänne saapunut niin koskikuvia on lähtenyt maailmalle aika vilkkaaseen tahtiin, että et ei sovi aliarvioida sitä somettajien tekemään markkinointityötä Imatran hyväksi. 

Mut nyt ollaan tässä tulevan erä- ja luontokulttuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa tätä juttua tekemässä. Asia liittyy aika vahvasti tähän keskustan kehittämiseen Napinkulmasta on leivottu Imatran kaupungin työntekijöiden tilaa. Mutta ensimmäisenä itselle tulee mieleen, että no, eikö näitä tiloja tässä ole aika lailla muitakin, että minkälaista plääniä olette hahmotelleet sitten, että miten tästä nyt ehkä sitten irtaudutaan. Toki tämä museoasioiden sopiminen on varmaan kesken. Kaikki finanssit eivät ole varmaan ihan pykälässään vielä. 

Millaiset odotukset tällä on keskustan kehittämisen suhteen? Voidaanko me kaupungin ihmiset kuinka sitä elävöittää vai onko se vain laastari jos sinne saadaan osa toiminnoista?

ln:
Ei missään nimessä on laastari vaan tuota pidän itse sitä erittäin tärkeänä asiana, että  kaupungin toiminnot kaupungin palvelut on keskustassa ja tavallaan moderniin muotoon.

Että näen sen, että kyllä se tietyllä tavallaan kaupungin ja kaupungin virkamiesten kaupungin toimijoiden ja muiden vuoropuhelu kuntalaisten kanssa niin tulee kasvamaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Ja jos me sellaiset tilat saadaan sinne missä saadaan hyviä kohtaamisia, hyviä paikkoja, missä 
sitten turistit, kuntalaiset ja muut vaan pystyy sitten paremmin kommunikoimaan kaupungin toimintojen ja henkilöiden kanssa, niin kyllähän sen merkitys on aivan valtava kaupungille ja hyvä kehitys. 

Jos ajatellaan Napinkulman kiinteistöjä, mikä nyt ei ole ihan tällä hetkellä näteimmässä muodossaan ja tavallaan sellainen pois työntävä elementti keskustasta selkeästi. Niin se kun saadaan tontti jalostettua sitten kehitettyä uutta siihen paraatipaikalle niin kyllä tulee olemaan merkittävä rooli tämän keskustan kehittämisessä. On sitten varmasti sellainen mikä tulee kiihdyttämään koko alueen kehittämistä.  Ja tällainen sanotaan, että mitä tässä työskentelee rakennuksessa 120 ihmistä niin pelkästään tällaisen saaminen sinne alueelle. Ne okei ostaa joka päivä ruokaa ostaa, käy palavereissa kahvilla, kohtaa asiakkaita ihmisiä ja muuta, niin on se valtava vaikutus siihen. Ja aina kun päästään puhtaalta pöydältä uuteen maailmaan suunnittelee uusia juttuja niin antaa uuden mahdollisuuden. Että itse tietysti näen, että 
miksi esimerkiksi kaupungin asiakaspalvelu ei voisi olla vaikka tällainen kaupunkiolohuone, missä kaupunkilaiset, kuntalaiset ja turistit pystyy näkemään ja kokemaan Imatran ja uusia juttuja miettii että minkälainen se on, että pystyy kommunikoimaan keskenään ja saamaan Imatrasta enemmän irti niin pystytään puhtaalta pöydältä lähtee miettimään näitä asioita. Tässä on niinku isoja mahdollisuuksia 

Fakta on sen niinku, jos aasinsiltana tähän erä- ja luontokulttuurimuseoon, miksi tätä lähettiin ehdottamaan tätä vaihtoehtoa, niin maailma on muuttunut. Nää on liian isot mitä tässä Mansikkalassa on nykyisellä kaupungintalolla. 

120 henkilöä täällä tosiaan on töissä ja neliöitä on 5800. Niin on se ihan liikaa. Ja tuota kyllä me tiedettiin silloin kun tämä museo sijoitusta haki niin niin me uskottiin, että meillä on aika hyvä tuote tässä. Ei ainoastaan tämä rakennus vaan niinku Imatra. Mehän ollaan aika lailla matkailun ja luontomatkailun synnyinseudulla ja ensimmäisiä luonnonpuistoja mitä on kruunupuisto ja matkailukohde täällä.

Avoimeen kilpailutukseen osallistuttiin ja tultiin voittajana ulos sieltä, että selkeästi meidät rankattiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi lähteä rakentaa tätä uutta mallia. 

Kyllähän se sellainen tietynlainen statement oli niinku imatralle tämä, että me ollaan aika hyviä. Meillä on edellytykset olla johtava matkailukaupunki Suomessa meillä on paljon hyviä asioita ja tää osoitti vaan tää kilpailun voittaminen siinä, että et ollaan iso potentiaalinen tekijä tulevaisuudessa Suomessa tällä alalla, että ei muuten olisi museoraati valinnut meitä voittajaksi ellei oltaisi

hl:
Joo tää vaikuttaa niinku meidän kannalta melko nerokkaalta tämä kaupungintalon tarjoaminen siihen 
Museon paikaksi. Että siihen ekologisuuteen niinku kolahtaa hienosti tietenkin se, että ei rakenneta uutta vaan käytetään hyödyksi nykyisiä neliöitä ja kuutioita varsinkin, joita tässä riittää. Huoneet on korkeita ja
tilat muunneltavia niin tuota. 

Tuli ehkä se toinen asia, mitä ei ehkä välttämättä ole aina osattu arvostaa. Että tämä on kuitenkin arkkitehtonisesti kiinnostava rakennus, että tuota kuitenkin aika vastaavan näköinen pömpeli. Espoon kaupungintalo purettiin, ikätoveri tälle talolle muistaakseni. Niin tuota niin kyllähän meillä oli 
hyvä tsägä tai hienosti toimittu tässä tapauksessa että tässä tilanteessa ollaan, että tässä on museo tulossa. 

Tässä on niinku monta voittajaa.

ln:
Tässä ei ole kuin pelkkiä voittajia, että valtio voittaa, Imatraa voittaa, kaupunkiorganisaatio voittaa erä- ja luontokulttuurimuseo voittaa.

Niinku sanoit niin pelkkiä voittajia tässä, että on hieno asia ja tämä todellakin varmasti oli sellainen yksi keskeinen juttu, että me me kyettiin osoittamaan että olemassa oleva rakennus mikä on arvorakennus muodostaa erittäin hyvä kombinaation tuon kulttuurikeskuksen kanssa. On niinku hieno kokonaisuus. 

Sijainti on ajatellaan niin juuri tällaiselle museolle, niin aivan loistava. Meillä juuri valmistuu kaksoisraide tohon noi. Puhutaan, että saadaan kansainvälinen yhteys tuosta Pietariin, niin me ollaan ihan niinku raideliikenteen vihreän liikenteen solmukohta. 

Kaikki Saimaan vedet virtaa virtaa tuosta meidän vierestä eteenpäin eli se luontoyhteys on hyvinkin, historia on konkreettinen. 

Niin ja vielä kirsikkana kakun päällä niinku tossa sanoit, tässä on korkeat huoneet ja näyttävä rakennus ja nää tilat soveltuu lähtökohtaisesti erinomaisesti museolle. Aivan loistava homma, että saatiin tarjottua tämä hyödylliseen käyttöön.
 
Hyvä on lähteä nyt sitten jatkosuunnittelun hankesuunnittelua tekemään. Tämän kilpailun tuloksena tuon museoporukan kanssa ja varmasti saadaan hyvä ratkaisu aikaan. 

hl:
Luuletko että tätä tietä tasoitti sitten meidän päättäjienkin silmissä se että.  Ikään kuin raha rahaa tässä joutuu vähän vähemmän pulittamaan, kun rakennuksen arvo lasketaan mukaan ,siihen Imatran panokseen, että minkälainen rooli sillä hetkellä 

ln:
No joo varmasti oli iso  asia ja hienosti kaikki päättäjät yhteistuumin lähti viemään tätä eteenpäin ja, koki tämän asian hienoksi.

Tosi hyvällä draivilla saatiin, ei ainoastaan Imatran kaupunki, vaan vielä täytyy nostaa se, että mitä esimerkiksi saatiin tukea lähikunnilta ja maakunnalta ja tuota mitä Sikasen Satun porukka antoi tähän, että tämä oli niinku maakunnan juttu ja kaikki usko tähän juttuun, puhalsi yksi hiileen. Siinä mielessä tää oli just upea että saatiin tällainen voitto aikaan. Osoitti sen, että jos meillä on tahtoo niin hullut kuin ideat voi kääntyä toteaa että jos vaan yhteisesti uskotaan siihen ja tuetaan ja kaikki tehdään duunia samaan maliin niin kyllä näin näitä upeita juttuja voi tehdä. Tämä on hieno esimerkki siitä yhdessä tekemisestä. 

hl:
Sellainenkin hieno puoli tässä on, että  on ihan eri fiilis ajatella esimerkiksi Imatran rautatieaseman, keskusaseman kehittämistä ja tulevaisuutta, koska se on tämmöisen valtakunnallisen vastuumuseon vieressä. Aivan loistava sijainti rautatieasemalle. Miksei muutenkin Vuoksen rannassa. 

Muuttiko tämä nyt sitten ajatuksia siitä tulevasta asemasta, että nythän siinä purkaminen häämöttää, että osakkaat, kaupunki siinä suurimpana. Mutta sitten siellä on muita ja varmaan prosessi ottaa aikansa. Mutta kyllähän tämä nyt siltä hyvin vahvasti vaikuttaa, että siihen jonkinlainen uusi asema tulee. Niin miten ajattelet itse että muuttiko tämä fiiliksiä sen suhteen, eikä vaan fiiliksiä, mutta ajatuksia myöskin sen kehittymisestä että minkälainen asema tähän nyt ehkä sitten tulee tai onko se sitten asemalaituri vai
onko siinä peräti rakennus? 

ln:
No kyllä se kyllä se oikeastaan vaan osoitti sen, että sen tärkeys, että se pitää olla toimiva, hieno nykyaikainen ja niin kyllä sen tärkeys vaan tässä tulee korostumaan, koska matkailijavirrat lisääntyy ja tuota näin päin pois.

Tietyllä tavalla ehkä tämä asema pitää ajatella sellaisena toimivana prosessina. Helppo siihen tulla, helppo lähteä, se on näyttävä. Siitä saat tavallaan ensimmäisen käsityksen, mikä Imatra on, millaisen ensimmäisen vaikutelman annat ja siinä mielessä tää on niinku todella (tärkeä)

Jos johonkin kohteeseen pitää arkkitehtonisesti panostaa, niin se on ehdottomasti toi uusi asema. Juuri tämän takia, että meidän pitää antaa hyvää kuvaa ja näyttävä kuvaa ja me tehdään pitkälle aikavälille
siinä investointi ja tiedetään, että rautatieliikenne tulee vain kasvamaan ja näin päin pois. Mutta sitten myös piha aluetta, että siitä pitää oll lähtee, helppoja jatkoyhteyksiä. Saimaan matkailuun on helppo lähteä vuokra-autolla tai mitä ikinä onkaan jatkoyhteyksiä eteenpäin sitten meidän kohteille. 

Itselle on muodostunut se ajatus ja visio että Imatra pystyisi olla tietyllä tavalla vihreä portti Saimaalle. Sellainen matkailuhubi, että tavallaan pääset ekologisesti vihreitä reittiä pitkin niin tänne näin ja tästä sitten eteenpäin näille matkailukohteille, että meillä on upeita paikkoja ympäri Saimaata, mutta että tulisi Imatralle ja Imatralta lähtisi näille kohteille ja viettäisi aikaa täällä. Aseman rooli ja tärkeys vaan korostuu ja sen suhteen ei auta hölmöillä, vaan tehdä hieno ja hyvä toimiva asema tulevaisuuteen. 

hl:
Juu. Siinä lähistöllähän tapahtuu. Uutta kaavaa on tullut tai tulossa siihen seurakuntakeskuksen viereen. Ritikankoskellekin sitten myöhemmin.

ln: 
Se on tosi hyvä homma, niin mahdollistaa sitä kehittämistä ja sitä asemanseutua, 

hl:

Tähän nyt etäisesti liittyy sellainenkin asia kuin Tainionkosken kanava, mutta tuota siitä nyt on idea esitetty ja suunniteltu ja tuota kansalaisilta on tullut kohtuullisen myrskyisä vastaanotto. Enempihän siellä on ollut vastaan kuin puolesta, niin joko me voidaan tässä haudata se hanke vai uskalletaanko vielä pitää optiota ilmassa?

ln:
No tuota, päättäjäthän sen päättää mitä halutaan, mutta jos halutaan tutkia, että onko se idea mahdollista…

Tietyllä tavalla täytyy muistaa mistä (keskustelu) on aina lähtenyt. Minkä takia tämä ajatus on ollut, että eihän tämä mikään Mitran ja L Nurmen älynväläys ollut niin kuin tässä on jotkut väittäneet. 

Säännöllisen väliajoin on tutkittu ajatusta ja heitetty mahdollisuus ilmoille. Ja nyt tietyllä tapaa tämä ajankohta. 

Tästä että saataisi vuoksi ja käytettyä hyödykseen paremmin ja tänne muodostus edellytykset tietyllä tavalla liiketoiminnalle ja muulle tätä sisäänjärven hyödyntämistä on puhuttu iät ajat, että tämä pitäisi kehittää ja hyödyntää. 

Jos tämä yhteys muodostetaan Saimaalle, niin muodostuisiko tästä jotain mikä kehittäisi kaupunkia? Ja tosiaan toi hallitusohjelmakin oli nyt sen mukainen, että mikä niinku kannusti tätä järvi- ja luontomatkailua ja oli  valtiolla momenttia laittaa euroja peliin. No se oli edellisellä kaudella, mutta myös tämä uusi hallitusohjelmakin.

Yksi esimerkkihän on tuolla Kimolan kanava, mikä rakentuu. Siinä valtio antoi kaksi kolmasosaa rahoitusta ja on äärimmäisen onnistunut projekti ollut siellä ja lisännyt sen seudun venematkailua ja on niinku muodostanut sellaisen matkailullisen nähtävyyden mitä mennään niinku pelkkää kanavaa katsomaan siihen viihtymään ja sitä kautta Iittiin itsessäkin

Sitten heräsi, että mitä jos meillä Imatralla olisi. Kanava olisi yksi osa sitä matkailullista nähtävyyttä mikä Tainionkoskelle muodostuisi, niin voisiko siinä olla jotain muuta? 

Samaan yhteyteen voisi esimerkiksi sen, mitä paljon puhuttu kalatie olla, että siinä olisi siinä olisi hieno vihreä puisto missä olisi kalatie. Kanava voisi olla matkailuautoparkkeja ja miksei Vuoksen varressa miettiä jotain asumista ja kehittämistä siihen samaan yhteyteen, että muodostuisi sellainen matkailullinen nähtävyys. 

Minä olen ainakin henkilökohtaisesti ihan varma, että jos ihmiset menee keskelle Iittiä katsomaan sitä kanavaa, niin miksei ne tulisi imatralle. Uskon että tästä tulisi sellainen uusi matkailunähtävyys, kun tämä tehtäisiin hyvin isosti ja valtio olisi rahaa antanut siihen niin niin mikä ettei.

Tätä kautta oltaisi parannettu tätä matkailun kehittämistä eli saavutettavuuden parantaminen. Tietyllä tavalla kun Imatrankosken ja Mansikkalan saavutat sitten veneellä ja jokilaivalla, niin se olisi taas yksi elementti, mikä sitten hyödyttäisi sitä kokonaisuutta matkailun kehittämiseen.

Esimerkiksi toivottavasti muutaman vuoden päästä 350 ihmistä rajan takaa ja junalla Imatrankoskelle, niin miksei sitä voisi miettiä prosessina, että hyppäisi siihen laiturille ja lähtisi jokilaivalla menemään Saimaan risteilylle.

Itse lappeenrantalaisena olen nähnyt kun lähtee satamasta niin mennään risteilyllä Camillalla.

On erittäin suosittu ollut vuosikaudet niin kierretään Saimaalla ja tullaan takaisin siihen ja tuota käydään uppotukkeja kolistelemassa siinä Kaukaan tehtaan edessä, niin miksei tämä sama toimisi jokilaivalla Imatrallakin, että lähdettäisiin tuosta hienoa Vuoksea ja katsottaisiin kanavan nousu ja kierrettäisiin Satamonsaari ja tuota jokilaivassa voitaisiin palveluita käyttää, tulla takaisin, niin tämä antaisi mahdollisuudet tällaiselle kaikelle kehittämiselle.
 
Jos valtio antaa kaksi kolmasosaa ja kunta sitten antaisi vaikka yksi kolmasosa sille investoinnille niin. 
Mene ja tiedä. Ehkä se loisi yritystoimintaa ja kehittäisi matkailua täällä alueella? 

Tästä se ajatus lähtis, että se lösi jonkin uuden jutun. Ja ehkä vähän laajemmin näkisin myös niinkuin Tainiokosken asuinalueelle antaa sellaista boostia, että saisi kehitystä sinne ja saisi uudenlaisen puiston sinne missä voisi olla ja antaisi sille sellaista uniikkia arvoa. 

Mutta katsotaan. Se on edelleen mahdollista ja mitä sitten museo tuo tullessaan ja uudet päättäjät. Mutta ei missään nimessä. Me ei Mitrana tätä viedä eteenpäin, että jos ei tätä haluta, niin ei tätä viedä. Mutta jos halutaan, niin sitten sitä lähdetään viemään, että tämä on hyvin yksinkertaista. 

hl:
Joo ja tietenkin jos ajattelee mitä saavuttaa sitten Saimaan ja Vuoksen yhdistelmä. Tässä nyt on yksi juna-asema tämän altaan reunalla ja toinenkin voi tulla, että tuota Imatrankoskelle sitten Venäjältä voi tulla. Niin kyllähän tämä aika jännä… ja miksei luonto- ja eräkulttuurimuseokin. Niin kyllähän se muuttaa peliä ehkä sillä tavalla että jos tässä on museorannasta suora yhteys sitten tuonne kauniille Saimaalle ja niille salomaille niin tuota onhan se houkutteleva vaihtoehto. 

En yhtään kyllä toki niitäkään some-kommentoijia ihmettele, jotka miettivät, että miten tähän ränniin tämmöisiä miljoonia ollaan ottamassa kun pitäisi saada kadut pidettyä kunnossa

Tämä on varmaan semmoinen niin poliittinen päätös kuin poliittinen päätös olla. Että eihän näitä voi tietää koskaan mitä jää viivan alle. Että joihinkin asioihin on pakko ikään kuin uskoa, että tulevaisuuteen me ei kuitenkaan ihan niin tarkasti voida nähdä.

ln:
Tietyllä tavalla jos meinataan tietyllä tavalla kasvaa ja kehittyä, niin se ei tapahdu itsestään vaan se tapahtuu investoimalla. 

Ja sitten, edelleen kaupungin tehtävä on luoda edellytyksiä asukkaille ja yrityksille, jotka sitten tulee tänne asumaan ja yrittämään. Nämä on sellaisia investointeja, jotka osaltaan sitä  tekee. Sitten on taas enemmän rahaa pitää niistä perusinvestoinneista huolta. Kumpiakin tarvitaan. Pitää vanhoista pitää huolta ja uutta kehittää ja rakentaa. Että niin se on. 

Ehkä vielä tässä näen paljon yhteneväisyyksiä mitä silloin kun tulin Imatran kaupungille kahdeksan vuotta sitten, kun tuota kaupunkipuroa tehtiin. Oikeastaan aivan sama keskustelu oli silloin. 

hl:
Turhapuro 

Turhapuro se oli ja  hanke teilattiin alusta asti että tässä ei ole niinku mitään järkeä. Aivan hukkaan rahaa ja siinäkin saatiin…

Tietysti mittakaavat on vähän eri, mutta se sama prosessi oli. Ja veikkaan että tänä päivänä ei moni kyllä mene sanomaan että huono asia oli. 

hl:
Kuitenkin miljoonista puhuttiin. Paljonkos siinä olikaan se kokonaisbudjetti?

ln:
No se taisi olla taisi olla miljoonan luokkaa ja oliko se 600 000 se tai avustus. Hieno upea hanke mikä toimii upeana kokonaisuutena ja sitten tämä kalataloudellinen asia. Että on saatu se lohi poikimaan sinne paremmin mitä ennustettiin niin on ollut iso asia ja ei varmaan tällä hetkellä montaa ihmistä ole kriittisenä senkään suhteen. Mutta et silloin kun sitä lähdettiin viemään eteenpäin,  niin niin kyllä se aika… Suurin osa vastusti. Ja aina kun uutta kehität niin aina vastustaminen joka hankkeeseen ja mihin asioihin vaan niin se on. Se on luontainen ilmiö sitten näitä nostaa esille, mutta se on ihan tervettä, että se muutosvastarinta ja kritiikki on tervettä. Ei muuten ihmiskunta olisi selvinnyt hengissä, että jos ei muutosvastarintaa olisi olemassa, että oltaisi muuten popsittu vaikka mitä sieniä, jos se olisi sanonut, että onks toi nyt järkevää. Että se on luontainen ilmiö ja hyvä ilmiö. 

hl:
Sitten mainitsit tossa että toisaalta pitää olla tämmöisiä kehittämishankkeita, jotta sitten voidaan tehdä niitä perusasioita niin urheilutalo on meillä. Aika lailla päätöksenteko on siinä vaiheessa, että se on sinne Ukonniemeen menossa ja sinne on ainakin se yksi laivainen tai ensimmäinen laivako se nyt on nimeltään, on tulossa se urheilutalo. No tämäkään nyt ei välttämättä ole sitten ihan perusasia, että urheilutaloakaan ei varmaan kunnan palveluilta edellytetä ihan suoraan sellaisena lain mukaan. Mutta tietenkin on velvoitteita kaupunkilaisten liikkumisen edistämisen suhteen, että se varmaan on semmoinen normi tai standardi, mikä tämän kokoisessa kaupungissa täytyy olla. 

Hiilineutraali se tietenkin on, siitä on päätös, että sellainen sen pitää olla.  Ja nyt edellisessä valtuustossa muun muassa käytiin läpi tällaista, että siellä on tämä yksi laiva, joka joka tapauksessa sitten kaupungin varoilla tehdään ja se toinen toinen olisi julkista ja yksityistä rahoitusta ja kolmas olisi kokonaan yksityistä.
Niin mistäs hihasta tämmöinen malli on kehitetty ja onko sulla vähän tarkennettava tähän malliin? Tämän tuli ehkä hieman nopeasti ja ymmärsinkö oikein ylipäätään? 

ln: Joo. Tuo ihan tietysti terminä laiva, niin se on yleisesti käytetään sellaista isosta tilasta, mikä on rakentamisessa että ei ainoastaan veneterminä, mutta myös että puhutaan…

hl: kirkoissa käytetään paljon.

ln: 
Kyllä kirkoissa ja muissakin isosta tilasta, kentästä, rakennelmasta, missä voidaan sitten harrastaa lajia ja tosiaan…

Tietyllä tavalla tämä urheilutalo nyt on oikeastaan sellainen, missä moni Imatran strateginen tavoite, mikä on asetettu niin toteutuu eli. Se, että meillähän on hyvät liikuntapaikat eri ryhmille. Monipuoliset, tasapuoliset, hyvät harrastuspaikat. Tulee se hyvinvoinnin aspekti sieltä, että moni laji saa hyvän infran toteuttaa omaa seuratoimintaa. 

Sitten on tietysti tämä Ukonniemen alueen kehittäminen urheilumatkailuun. Että myös se sama tila palvelee hyvinvointia, niin myös voi sitä elinvoimaa luoda ja näiden leirin avulla. 
Ja sitten myös tämä kolmas kärki, tämä hiilineutraalisuus, mikä nyt on tullut hienosti, että me jopa kilpaillaan tällä hetkellä Stora Enson pääkonttorin kanssa, että kumpi on ensimmäinen täysin hiilineutraalin periaatteen rakennus suomessa niin puhutaan aika isoista asioista. Että moni sellainen Imatran tärkeä strateginen asia, mikä on laitettu kasaan niin yhtyy tässä. 

Ja ehkä mikä tässä keskustelussa niin on vähän jäänyt sivuun niin se, että mikä tällä uudella urheilutalolla on tarkoitus, niin ratkaista niitä käytettävyysongelmia mitä vanhassa on. Että missään nimessä kaikille lajeille se vanha ei tarjoa niitä optimaalisia tiloja, että siinä mielessä että me saadaan sitä lajirepertuaaria, palvellaan mahdollisimman montaa lajia, palvellaan paremmin, rakennetaan sellaisia neliöitä mitä mahdollisimman paljon käytetään ja hyödynnetään ja vähemmän sitä käytävää, toimistoa ja tällaista, että laitetaan eurot sinne suorituspaikkoihin. Ja ei niinkään niihin muihin tiloihin. 

Tää ehkä on miust se isoin juttu. Tää tuo eri mahdollisuuksia. Tehdäänkö yksi, kaksi tai kolme, kuina iso, niin se minun mielestä aika normaalia, että se antaa sen mahdollisuuden, että jos saadaan joku kaupallinen toimija siihen yksityinen innostumaan jotain muuta. Oli se joku Ninja-parkki tai joku tällainen uudenlainen juttu niin me ei ainakaan pois suljeta sitä vaan nimenomaan annetaan mahdollisuus sille että jos ei nyt heti tule niin sitten ehkä tulevaisuudessa. Mun mielestä tää on hyvää ja modernia suunnittelua mistä pitäisi aina lähteä että mitään ei sulje pois vaan kaikki enemmänkin on mahdollistavaa ja tälleen kun me mietitään asioita niin me pystytään sitten reagoimaan tulevaisuudessa niihin muutoksiin ja iskemään mahdollisuuksiin mitä tulee.

Taas mitä enemmän saadaan sitä lajirepertuaaria noihin keskittymiin, niin se antaa aika hyvän palvelulupauksen kuntalaisille kuin turistillekin, että mikäs siinä viet lapset tuota vaikka jääkiekkotreeniin toisen palloiluhalliin pesistä ja itse käyt pelaamassa padelia siinä samalla. 

Onhan tämä sellainen, että mitä monessa kaupungissa et pysty tekemään eli saat samalla liikutettu koko perheen, että kun et kyllähän tuosta Ukonniemen keskittymästä on kasvamassa iso juttu. Tai sitten nyt kun näitä maastopyöräreittejä parannetaan ja muuta niin heität lapsen hallille ja fillari auton katolta siihen ja käyt vetää lenkin upeissa maisemissa niin kiireellisille perheenisille, niin sellaisiin luksusjuttuja. Jos näin omalta kannaltakin miettii niin mikä sitten hyviä mahdollisuuksia antaa. 

Tai miettii, joku perhe lähtee lomalle niin sieltä löytyy jokaiselle perheenjäsenelle oma paikka harrastaa läheltä. On monia hienoja juttuja, että kyllä tuo Ukonniemi on upea alue ja paikka ja se ei ole muuta kuin lyöty vaan käyntiin ja sen kehittäminen on mahdollista viedä vielä ihan uudelle tasolle ja luoda sitten. 
Hieno paikka meille.

hl:
No tämä urheilutalo varmasti puhuttaa tässä tulevana syksynä. Uudet valtuutetut sitten tarkastelee asiaa ja tuota siinä suunnitelma tarkentuu ja päätöksiä sitten tehdään siitä. Varmasti puhutaan myös myöhemmin. 

Mutta käydään nyt vielä tässä äkkiseltään läpi pari luvattua aihetta elikkä Mioni yrityspuisto. Siinäkin on hiilineutraali yrityspuisto rakenteilla ja rakentumassa. Toki mitään suurta ryntäystä ja vielä saatu aikaan, mutta tuota mitäs tälle projektille kuuluu? 

ln:
No mikäs siinä viedä eteenpäin ja myynnillisesti ja markkinoinnillisesti otettiin tuollainen iso spurtti tossa korona-aallon jälkeen keväällä. On kartoitettu asioita ja asiakkaita. Tarkoitus on jatkaa tästä sitten syksyllä, mutta ehkä. Vielä niinku korostan sitä, että nämä tällaiset kehittämishankkeet nää on hyvin pitkän aikavälin projekteja. Ja on syytä odottaa niitä tuloksia pitkällä aikavälillä, että kun lähdetään tekemään. Se että yritys muuttaa Imatralle, siirtää toimintonsa, rakennetaan uusi, niin se vaatii niin paljon muuta kuin pelkän yritystontin ja hallin. Paljon muita asioita ja  pitkällä aikavälillä sitä myyntityötä pitää tehdä ja tarttua niihin mahdollisuuksiin niin tämä on pitkän aikavälin projekti ja kyllä siinä on ihan hyviä aihioita on käynnissä. Tietysti tää korona niinku se on monessa muussakin, niin tässäkin aiheuttanut omia haasteitaan ja vähän hidastanut.
Myyntiä ja markkinointia tehdään ja pyritään niinku sitten niitä mahdollisuuksia löytämään ja niihin tarttumaan. 

hl: Mitenkäs tämä entinen Linnalan koulu tässä ikään kuin osana sitä Mionia sitä on ajateltu. Onko sen menestys minkälainen? 

Siellä jonkun jonkun yrityksen logot näyttää seinässä oleva ja muraali on seinälle tulossa että siinä niinku jotakin liikehdintää on. Mutta minkälaisena näet sen suhteessa tähän muuhun Mioniin? 

ln: 
No sehän oli se startup-kampus mitä oltaisiin saatu näitä startuppeja sinne, mutta se oikeastaan nyt on tuota ollut koronan ja rajan kiinni olon takia jäissä että ei ole sitten saatu sitä puolta vetämään. 

Ja mitä nyt näitä viimeaikaisia uutisia lukee sieltä raja takaa sitä koronatilanteesta niin ei ole nyt sitten varmaan uskon että tämä vuosi menee lopuilleen ennen kuin tässä sitten sitä ideaa päästään tekemään. 

Mutta että hyviä uutisia on se, että me ollaan tosiaan sitä yrityskäyttöön markkinoitu ja myyty, että se on hyvä sijainti. Sinne on helppo mennä, helppo lähteä, että siellä on ravintolaa. Siellä on tuota yrityksiä tullut vuokralle että on löytämässä sitä paikkaansa täällä, että löydetty sille kiinteistölle. Hyvää jatkokäyttöä. Ja ollaan tosiaan ihan tyytyväisiä tähän tilanteeseen, että miten ollaan sitä saatu eteenpäin? 

On ollut tyytyväisiä asiakkaita ja niitä Robo cämppiä siellä on. Eli hanke siellä mikä tätä robotiikkaa kouluttaa nuorille ja nyt sitten ammattikorkeakoulun kanssa tämä muraaliyhteistyö ja  varmasti muraaleja heidän kanssa tehdään jatkossakin. Että sitä kautta saadaan vähän piristettyä kaupunkikuvaa myös ja hieno odottaa kun se valmistuu. 

hl:

No niin. Siinä on rakennus löytänyt uutta käyttöä. 

Mutta on aika paljon rakennuksia Suomessa, jotka eivät löydä uutta käyttöä ja niin on Imatrallakin. Moni on katsonut menoa kauhuissaan ja osa varmaan ihan tyytyväisenä, kun päästään tuostakin eroon. Ja itsekin täytyy sanoa, että joistakin rakennuksesta ihan mielellään katsonut että no niin että se oli siinä. Mutta joistakin olisi sitten vähän jäänyt kaivelemaan, että olishan tuossa nyt saattanut vielä jotakin käyttöä olla. Samaan aikaan taitaa olla tämmöinen purkubisnes roimassa kasvussa, jos on yhtään oikein ymmärtänyt niin Suomessa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä niin riittää purettavaa. Niin miten itse näet sen markkinan. Oletko tutkaillut paljon ja tietenkin olet varmaan joutunut tai päässyt kilpailuttamaan semmoisia asioita niin minkälainen markkina se on?

ln:
No kyllä se on iso iso markkina, että valitettavasti joudutaan sitä tekemään. Siihen on tietysti monia syitä, mutta tietysti yksi on se, että ettei tilaa tarvita enää niin paljon kun tuota aikaisemmin ja mikä tää Imatran tilanne on, että silloin kun tää palveluverkko käytännössä on rakennettu -70 – 80-luvuilla, niin täällä oli 12 000 ihmistä enemmän. Prosentuaalisesti aivan älytön ja samaan aikaan jos ajatellaan, että mitä esimerkiksi tällainen opetustila tai toimistotila per henkilö mitoitus on muuttunut, niin kyllähän nää on niinku mennyt alaspäin, että näen niinku yhdistettynä on se, että meillä on ihan valtava määrä ylikapasiteettia kaikista tiloista täällä.

Ja ellei oltais silloin 2012 kun nämä kiinteistöt yhtiöitettiin ja toimitiloja lähdetty sitä strategista purkuohjelmaa viemään läpi niin kyllä me aika lailla ongelmissa oltaisiin, että ei ole sitä jakovaraa jos näiden kiinteistöjen kustannukset pyörisi vielä täällä jaloissa. Että se on ihan hyvä, että sitä on lähdetty tekemään sitten jos ei löydetä sitä jatkokäyttöä. Haluan korostaa sitä, että ensi töikseen me aina etsitään, että jos kun kaupunki ilmoittaa että ei tarvitse jotain tai muuta, niin jatkokäyttöä. Jos ei sitä nyt löydetä niin sitten eikä näköpiirissä  että ei vaan niinku löydy sitä taloudellista yhtälöä eteenpäin, niin kyllähän se sitten on järkeä purkaa ja katsoa sitten sille tontille jotain muuta. 

Että turhia kustannuksia ne pystyssä aiheuttaa ja myös siinä kaupunkikuvassa levottomuutta nää autiotalot aiheuttaa niin se ei ole sitten eduksi. Aina ensiksi etsitään niitä ratkaisuja että pystytään. 
jalostamaan ja jos ei, niin puretaan. 

Mutta kyllä tämä siis silleen jos otetaan tuohon purkubisnekseen ja mahdollisuuksiin niin tämähän ottanut valtavia edistysaskelia. Esimerkiksi puhutaan tästä kierrättämistä ja materiaalien hyötykäytöstä. Eli täähän on niinku parantunut merkittävästi ja nyt kun me esimerkiksi kilpailutetaan kohteita niin tämä hyötykäytön löytäminen ja innovaatioiden etsiminen, että mitä materiaaleja voidaan missä käyttää, niin tämä on yksi kilpailuvaltti sinne markkinoille eli markkinatoimijat miettii että jos me tää mikä normaalisti viedään sinne kaatopaikalle tai johonkin. 

Maksetaan jos me kyetään löytämään, että tästä tuleekin joku materiaali, jota voidaan jatkossa rakennusteollisuudessa hyödyntää, niin sitten muodostuu niinku ongelmasta mahdollisuudeksi. Ja nämä sitten nämä innovatiivisuudet mitä tässä on tapahtunut ja varmasti jatkossa tapahtuu. 

Regulaatio ohjaa siihen, että pitää etsiä näitä kierrätyskohteita. Tämä näkyy sitten meidän hinnoissa, että saadaan halvempia hintoja ja näitä syntyy ja löydetään ratkaisut sitten tähänkin purkujätteeseen ja purkuun, että kyetään betonimurskaa käyttämään tierakenteissa ja mitä  muitakin mahdollisuuksia ja näitä on. Nää on hyviä juttuja ja. 

Tämä on yksi sitten tämä purkubusiness tulee nimenomaan kehittymään. Siihen, että etsitään näitä  kierrätysratkaisuja, koska se on kaikille parempi. 

hl:
Näin. Kiitokset Lassi Nurmi. Tässä oli asiaa tälle päivälle ja ehkä me joskus toisenkin kerran otetaan. 

ln: 
Kiitoksia. Tämä on oikein mukava homma ja jatketaan tästä.