Kaupunki tavoittelee yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa suunnitelmallisesti

Imatran yhdenvertaisuussuunnitelmaan on nyt tulossa selkeitä parannuksia.

– Olemme esimerkiksi sopineet kaupungin eettisistä periaatteista vuonna 2019. Niissä kaupunki sitoutuu toimimaan läpinäkyvästi, kunnioittamaan kaikkia tasavertaisesti ja näkemään erilaisuuden rikkautena, kertoo työllisyys -ja kehittämiskoordinaattori Sirkku Sarlomo Imatran kaupungilta. 

Sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut viime vuosina paljon esillä maailmalla levinneen metoo-liikehdinnän myötä. Myös rasismi ja seksuaalisten vähemmistöjen asema ovat saaneet paljon tilaa julkisessa keskustelussa. Tällä on ollut vaikutuksensa myös Imatran yhdenvertaisuustoimien edistymiseen. 

Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma koostuu Sarlomon mukaan kuitenkin hyvin arkisista teoista.

– Tasa-arvoa lisääviä käytäntöjä ovat muun muassa digiopastus ikäihmisille, sähköisille palveluille vaihtoehtoiset asiointitavat tai se että osallistujat Virta-opistoon ja liikuntaryhmiin otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Jotta tasa-arvosuunnitelma toteutuisi käytännössä, kaupunki kuulee vanhus- ja vammaisneuvostoja ja tekee yhteistyötä muun muassa maahanmuuttajien kotoutumista edistävän Kipinä Ry:n paikallisen romaniyhdistyksen ja muiden järjestöjen kanssa sekä kerää palautetta asukkailta palvelujen sujuvuudesta. Viestintää kohdennetaan eri kohderyhmille ja viestinnän saavutettavuutta parannetaan jatkuvasti.

Terveydentila, ikä ja sukupuoli syinä syrjinnälle

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatimisen tueksi kaupunki teki kesällä 2021 asukaskyselyn, jossa kysyttiin, ovatko kaupunkilaiset kokeneet tulleensa syrjityksi tai kohdelluiksi epäasiallisesti Imatran kaupungin kanssa asioidessaan.

Kyselyyn saatiin hieman yli 50 vastausta. Vastaajista noin puolet oli kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua Imatran kaupungin taholta.

– Vastaukset kertovat, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyössä on vielä tekemistä, vaikka vastaajien oman mielenkiinnon perusteella valikoitunut otos ei vastaakaan kaikkien kaupunkilaisten kokemusta, arvelee Sarlomo.

Eniten syrjintää ja epäasiallista kohtelua vastaajat kokivat saaneensa terveyspalveluissa. Syrjinnän syy oli heidän mukaansa useimmiten terveydentila, seuraavana tulivat ikä ja sukupuoli.

Kyselyyn vastanneiden kehittämisehdotuksissa toivottiin parempaa pääsyä peruspalveluihin ja palvelujen laadun parantamista. 

Palaute on arvokasta

Sirkku Sarlomo korostaa, että ihmisillä on oikeus saada yhdenvertaisia palveluja.

– Sen eteen meidän viranomaisina täytyy tehdä töitä. Jossain onnistutaan hyvin ja jossain huonommin, ja sen todentamiseksi on olemassa palautekanavat. Palautteen pohjalta voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä. Meillä ei ole taikalinssiä, vaan tiedon täytyy tulla asukkailta. Asukkaiden palautetta tarvitaan siihen, että kaupunki voi korjata toimintaansa.