Imatra tunnetaan aiempaa paremmin

Imatran sijoitus seutukaupunkien imagotutkimuksessa vahvisti jälleen sen havainnon, että Imatra tunnetaan isommissa kaupungeissa.

Seutukaupunkien yhteisessä imagotutkimuksessa Imatra sijoittui ulkoisen, pehmeän vetovoimaindeksin parhaan viidenneksen joukkoon.

Tuoreessa tutkimuksessa imagoltaan myönteisimpiä seutukaupunkeja  arvioitiin olevan Rauma, Kalajoki, Savonlinna, Parainen, Kuusamo, Hamina ja Kristiinankaupunki.

- Suhteessa vuoden 2019 tuloksiin Imatra sai selvästi aiempaa paremman imagoarvion, viestintäjohtaja Liisa Hupli-Oinonen iloitsee.

Korona ei ole sitouttanut asukkaita Imatraan

Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna. Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan.

Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on pääosin vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Imatralla kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä tältä osin. Koronapandemia on heikentänyt sitoutumista Imatralla, Äänekoskella, Pietarsaaressa, Raahessa ja Salossa asuvilla.

Turvallisuus ja asuinympäristö pienempien kaupunkien valtti

Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.

Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.

Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.

Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista

Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.

Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Lue koko tutkimusraportti:

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022

Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta

Lisätietoja

Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804

Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000