Blogi: Ongelmista pitää puhua avoimesti, mutta niillä ei voi leimata koko kaupunkia

Imatralla esille nousevien ja poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on kaupungin väkilukuun suhteutettuna normaalin yleisellä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että vertailtaessa Imatraa väkiluvultaan samansuuruisiin kaupunkeihin ja kuntiin, ei merkittävää ja oleellista poikkeamaa ole kuluvan vuoden ajalta havaittavissa. Henkeen ja terveyteen liittyvien rikosten määrä onkin ollut Imatralla tilastojen valossa viime vuonna laskussa kahteen tätä edeltävään vuoteen verrattuna.

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen kaupungin väkilukuun nähden. Jokainen kunta ja kaupunki on uniikki kokonaisuutensa, joissa on toki yhtäläisyyksiä, mutta valtavasti erityispiirteitä.

Esimerkiksi eräiden paikkakuntien alueella sijoitettujen poliisin automaattisten liikennevalvontajärjestelmien määrä korreloi pitkältikin suoraan rikostilastoihin, kun taas tällaisen resurssin puuttuminen toisaalla näkyy sillä, ettei liikennerikkomuksia nouse esille samassa suhteessa.

***

Nuorisorikollisuuden määrä on valtakunnallisella tasolla kasvanut nopeasti vuoden 2015 jälkeen, vaikka rikoksiin syyllistyvien nuorten määrä on ollut laskussa.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa tutkijana toimiva yliopistolehtori Matti Näsi toteaa, että isossa kuvassa yhä useammalla nuorella menee hyvin, vaikkakin on nuoria, joille ongelmia edelleenkin kasaantuu. Hänen mukaansa rikollisuus keskittyykin aiempaa enemmän pienempään joukkoon nuoria, joista osa siirtyy kohti vakavampia rikosmuotoja.

Imatralla turvallista toimintaympäristöä rakennetaan tiiviissä ja laajassa yhteistyössä viranomaisten ja sidosryhmien kesken sekä keskittymällä muun muassa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Toimivilla hyvinvointipalveluilla on merkittävä rooli turvallisuuden tunteen osana, mutta keskeisessä asemassa ja vastuussa lasten sekä nuorten hyvinvoinnista ovat vanhemmat turvallisissa kotiolosuhteissa.

***

Rikosuutisoinnista on vuosien mittaan tullut entistä huomionhakuisempaa. Väkivalta ja rikollisuus saavat aina tilaa mediassa. Kuten Näsi on asian ilmaissut, niin nuorten ongelmakäyttäytymisestä syntyneet mielikuvat voivat olla kansan keskuudessa liioiteltuja.

Tämä ei kuitenkaan poista itse juurisyytä sille, että ongelmia nuorten keskuudessa ilmenee, vaan tapetoi asian monimutkaisuutta: kun vain marginaalisen pieni joukko nuorista tekee vakavia väkivaltarikoksia, on uhkana leimata kaikki nuoret rikollisiksi ja maalata toimintaympäristömme vaaralliseksi.

Syyt nuorison käyttäytymiselle ovat moninaiset. Koronaviruspandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat rasittaneet lapsia ja nuoria liiaksi viimeisien vuosien aikana. Myöskin pian kolmatta kuukautta käytävä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa luo osalle meistä varmasti suurtakin turvattomuuden tunnetta.

On siten perusteltua väittää, että kun maailmasta tulee yhä hektisempää ja kompleksisempaa, niin päävastuu yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisessa on meillä aikuisilla.

Meidän tehtävämme aikuisina on rakentaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa parempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta – ei silmiä sulkien ja haluttomina nähdä ongelmia, vaan avoimesti ja rehellisesti tietoon perustuen keskustellen.

Eemil Stigman

Turvallisuuspäällikkö

Imatran kaupunki