Vuoden 2022 ilmanlaadun vuosiraportti valmistunut

Vuonna 2022 Etelä-Karjalan ilmanlaatua heikensi jokakeväinen katupölyajanjakso, sekä alueen teollisuuslaitoksissa esiintyneet prosessihäiriöt, sekä kaukokulkeumat ja inversiotilanteet. Vuonna 2022 ilmanlaatuun vaikutti myös korona-ajan liikkumisrajoitukset 15.7.2022 asti ja sotatilanteen vuoksi Venäjän rajan osittainen sulkeutuminen 30.9.2022 sekä metsäteollisuuden työtaistelut.

- Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu oli vuonna 2022 kaikilla mittausasemilla vähintään 85 prosenttisesti hyvä, kertoo ympäristönsuojelusuunnittelija Riikka Litmanen.

Vuonna 2022 hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ei ylittynyt Etelä-Karjalan mittausverkon mittausasemilla. Suurimmat TRS-pitoisuudet mitattiin Imatralla Pelkolassa. Kaikilla mittausasemilla mitattiin ajoittain korkeita tuntipitoisuuksia.

Rikkidioksidipitoisuudet (SO2) olivat alle Suomen valtioneuvoston ohjearvojen. Mittausverkon suurimmat pitoisuudet mitattiin Lappeenrannan Pulpin mittausasemalla. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat metsäteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelä-kaakkoistuulten aikana.

Typenoksidien (NO ja NO2) pitoisuudet olivat korkeimpia Imatralla Mansikkalan mittausasemalla ja Lappeenrannassa Ihalaisen ja Lappeenrannan keskustan mittausasemilla. Typenoksidien pitoisuustasoa nosti vilkas liikenne, sekä Mansikkalassa läheisen parkkipaikan liikenne.

Hengitettäviä hiukkasia eniten keskusta-alueilla

Koko mittausverkon alueella suurimmat PM10-pitoisuudet mitattiin Imatralla Mansikkalassa ja Lappeenrannassa Joutsenon keskustan mittausasemilla. Valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (70 μg/m³) ylittyi Imatran Mansikkalan ja Lappeenrannassa Joutsenon keskustan mittausasemilla. Kaikilla mittausasemilla hengitettävien hiukkasten (PM10) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä katupölyaikana.

Pienhiukkasia (PM2,5) mitattiin Imatralla Teppanalassa sekä Lappeenrannassa Tirilän ja Pulpin mittausasemilla. WHO:n uusi vuorokausiohjearvo 15 μg/m3 ylittyi vuoden 2022 aikana Pulpin mittausasemalla. Suomen valtioneuvoston asetuksessaan (38/2011) antama vuosiraja-arvo (25μg/m3) ei ylittynyt Etelä-Karjalan mittausverkon mittauspisteillä.

Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 300 mg/m²/a ylittyi vuonna 2022 Pelkolan ja Pulpin laskeumaa keräävillä asemilla. Laskeuman rikki-, pH-, kalsium- ja fosforitasot olivat korkeampia kuin taustataso.

Yhteenveto valmistui, seuraa päivittäin verkossa

Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta on vastannut erillisten sopimusten mukaisesti Imatran seudun ympäristötoimi. Mittaustuloksista laaditaan vuosittain kirjallinen vuosiyhteenvetoraportti (Ilmanlaadun vuosiraportti 2022), joka on luettavissa osoitteessa Raportit | Imatra
Ilmanlaatutilanteesta tiedotetaan ilmanlaatuindeksin avulla, joka jakaa ilmanlaadun viiteen luokkaan. Tunneittain päivittyvä ilmanlaatutilanne on tarkistettavissa Etelä-Karjalan omalta ilmanlaadun tiedotussivulta ekilmanlaatu.net ja Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämiltä ilmanlaatusivustolta Ilmanlaatu - Ilmatieteen laitos
Internetin lisäksi ilmanlaatutiedote on luettavissa Uutisvuoksen tiistain ja sunnuntain julkaisuissa.

Lisätiedot:
Ympäristönsuojelusuunnittelija Riikka Litmanen, puh. 020 61 74301, riikka.litmanenimatra.fi (riikka[dot]litmanen[at]imatra[dot]fi)
Ympäristötarkastaja Arto Ahonen, puh. 020 61 74392, arto.ahonenimatra.fi (arto[dot]ahonen[at]imatra[dot]fi)