Osallistu ja vaikuta -ohjelman toteutuminen

Ohjelman toteutumisen päivitystä tälle sivulle on tehty viimeksi 7. kesäkuuta 2024.

Linkki Osallistu ja vaikuta -ohjelmaan.

Konsernipalvelut

Asukastoimijat

Asukastilaisuudet yhteistyössä Oiva Osallisuus -hankkeen kanssa

• Rajapatsas 21.4.2022
• Karhumäki 27.4.2022
• Itä-Siitola 5.5.2022
• Mustalampi 10.5.2022
• Sienimäki 29.9.2022
• Mansikkala 11.1.2023

Alueelliset keskustelutilaisuudet

• Vuoksenniskan koulukeskus 6.3.2024
• Kosken koulukeskus 13.3.2024
• Mansikkalan koulukeskus 21.3.2024

Asiakaspalaute

Kaupungin asiakaspalautteen koottiin yhteen järjestelmään syyskuussa 2022. Nyt kaupunkikonsernin palaute Mitran kiinteistöjä, kuten vuokra-asunnot, lukuun ottamatta käsitellään yhdessä järjestelmässä. Palautejärjestelmä on kaupungin käytössä olevan karttapalvelun yhteydessä. Sen verkko-osoite on kartta.imatra.fi/palaute 

Viestintä ja digitaaliset osallistamisen keinot

Imatran kaupunki on OSVA-ohjelmassa sitoutunut käyttämään digitaalisia sovelluksia osallistamisen tukena joustavasti tarpeen mukaan. Sovellusten suhteen ollaan koko ajan uteliaina. Uusia osallistamista tukevia sovelluksia on ohjelmakaudella tarkasteltu seuraavasti:

• Helmikuussa 2023 otetaan jatkuvaan käyttöön Maptionnaire-sovellus. Maptionnaire on karttapohjainen kyselytyökalu. Maptionnairen avulla kaupunkisuunnittelijat ja tutkijat voivat kerätä, analysoida, ja visualisoida karttapohjaisia aineistoja, ja kansalaiset voivat osallistua aluekehitykseen ja pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä erilaisista suunnitelmista.
• Lisäksi on tutkittu erilaisten sovellusten toimivuutta kuten:
  • vapaaehtoistyö.fi-sovellus, jonka avulla vapaaehtoistyötä tekevät ja palveluksia tarvitsevat kohtaavat,
  • samaa tarkoitusta varten toimivaa Commu-alustaa. 
  • Howspace-alustaa viranhaltijoiden ja päättäjien yhteisenä verkkopohjaisena vuorovaikutusalustana. 
  • Tarkastelussa on ollut myös osallistuminen yksinäisyyttä lievittämään tarkoitettuun kaverisovellukseen.
  • Insta-liveä on kokeiltu muutamia kertoja. Vuorovaikutusta ei ole tullut.

Erä- ja luontokulttuurimuseon palvelukokonaisuuden muodostaminen

Eräpöhinää-hanke järjesti vuonna 2022 viisi työpajaa, joiden avulla kehitettiin museon ja paikallisen toimijaverkoston mallia.

Työpajoihin osallistui aktiivinen ja sitoutunut toimijajoukko, joka edusti monipuolisesti erilaisia asiantuntijuuksia ja näkökulmia. Työpajoihin osallistui noin 60 eri henkilöä ja työpajojen osallistujamäärä vaihteli noin 20-45 osallistujan välillä. 

Yhteistyö jatkuu Heijastuksia-hankkeessa, jossa osa verkostosta jatkaa kumppanuutta erä- ja luontokulttuurimuseon työstämistä työpajoissa, joissa tähdätään kohti konkreettisempaa yhteistyötä palveluliiketoiminnan parissa. 

Kaupungintalon muutto

Muuttoa on pohjustettu kaupungintalon työntekijöiden keskuudessa pidetyillä työpajoilla ja tehtyjä suunnitelmia on muutettu työntekijöiden tarpeita kuunnellen. 

Tulevat kaupungin tilat ovat sijainnin puolesta paremmin saavutettavissa. Osallistu ja vaikuta -ohjelman linjausta siitä, että kaupungin tulee madaltaa asukkaiden kynnystä asioida tiloissaan, on pidetty esillä. Tilojen suunnittelu on vielä kesken ja muuttopäätös on tekemättä.

Kaupunkikehitys

Osallistava budjetointi

Kaupunki toteutti lupauksensa mukaan osallistavan budjetoinnin elementtejä melko pienissä, mutta konkreettisissa asioissa, Huvikummun leikkipaikan toteutuksessa, linja-autopysäkkien uusimisessa ja vuoden 2023 kesäkukkien valinnassa. 

Osallistavan budjetoinnin idean mukaisesti toimivaa kehittämisrahaa jaettiin vuonna 2023 kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, eli 40000€, mikä on osaltaan myös tehostetun viestinnän kautta laajentanut kehittämisrahaa käyttävien yhteisöjen piiriä.

Kaavoituksen vuorovaikutteisuus

Kaavoituksessa ei ole toteutettu erityisiä osallistamisprosesseja, mutta tavanomaiset on järjestetty. 

Lappeentien saneerauksen suunnitteluun liittyen järjestettiin kävelykatselmus kuntalaisten kanssa. 

Iäkkäiden ja vammaisten liikkumismahdollisuuksien kehittäminen

Esteetön ja turvallinen Imatra -hankkeessa, toteutettiin esteettömyyskävelyt Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella, määriteltiin suunnittelua edistävät esteettömyyden erikoistason alueet Imatrankoskelle, Vuoksenniskalle ja Mansikkalaan, kysyttiin kokemuksia joukkoliikenteen käytöstä, kehitettiin esteettömyyspalautteen antamisen tapaa ja joukkoliikenteen esteettömyyttä. Vanhus- ja vammaisneuvostot osallistuivat hankkeeseen.

Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut

Kirjasto

Minun kuntani -hankkeen ensimmäinen keskustelutilaisuuksia on pidetty 19.1.2023, 20.4.2023 ja 14.9.2023.

Kirjaston kävijämäärät ovat elpyneet koronapandemiaa edeltävälle ja jopa sen ylittävälle tasolle.

Kirjaston kävijämäärät 2019 - 2022

	v. 2019	v. 2021	v. 2022	v. 2023
pääkirjasto	143 972	68 279	97 708
Rajapatsaan kirjasto	17 857	14 592	15 176
Vuoksenniskan kirjasto	38 787	18 421	26 047
yhteensä	200 616	101 292	138 931	160 000

Museot

Yhteistoimintamahdollisuuksia ja synergiaetuja erä- ja luontokulttuurimuseon kanssa selvitetään.
 
Museon digitaalista aineistoa on hyödynnetty kaupungin sosiaalisen median kanavissa. Vanhat kuvat ovat osaltaan luoneet imatralaisista yhteisöä. Kaupunki luo edellytyksiä tälle digitoimalla jatkuvasti kokoelmiaan. Imatran kaupunginmuseon objekteja on nyt yhä enemmän kulttuuri- ja tiedeaineistojen hakupalvelussa Finnassa, josta asiakkaat etsivät kuvia itse. Tämä on vähentänyt kaupunginmuseon työtä kuvien etsimisessä ja vapauttanut resursseja muihin töihin.
 
Imatra on selvittänyt kouluaiheisen perinnenäyttelyn toteuttamista  tai muuta vaihtoehtoista toteutustapaa kouluhistorian esille tuomiseksi.

Kulttuuritalo Virta

Kulttuurialan toimijoiden kulttuurikahvilat ovat syntyneet uutena käytäntönä. Tapaamisia on kaksi kertaa vuodessa. 

Virta-opisto

Yhteistyössä romanien kanssa järjestettiin röijyn ompelukurssi.

Musiikkiopistolle perustettiin vanhempainyhdistys syksyllä 2022.

Työväenopisto on päässyt lähelle kahdeksan prosentin osallistujatavoitetta vuonna 2023. Koronasta johtuen tavoite ei toteutunut vielä vuosina 2021 ja 2022.

Liikuntapalvelut

Ikäihmisille järjestettiin Voimaa vanhuuteen, Pysytään pystyssä ja Voimaa ja tasapainoa –ryhmät. Lisäksi liikuntapalvelut järjestivät vuonna 2022 seniori-ikäisille useita terveysliikuntaryhmiä. Maahanmuuttajaväestön liikkumista edistettiin Liikutaan yhdessä –hankkeen avulla. Mm. naisten palloiluryhmä ja naisten uintivuoro tavoittivat niin maahanmuuttajia kuin suomalaisia.  

Liikettä arkeen -tapahtuman tavoitteena oli löytää vähän liikkuville säännöllinen harrastus, turinaporukka tai jotain muuta sisältöä elämään. Tapahtumassa autettiin ihmisiä mukaan eri ryhmien, seurojen tai yhdistysten toimintaan. Tapahtuma oli suunnattu työikäisille ja ikäihmisille.

Ryhmämuotoista perheliikuntaneuvontaa toteutettiin Imatran seurakunnan perhekahvilassa sekä Imatran avoimen varhaiskasvatuksen ryhmässä. Myös työikäisille järjestettiin kaksi liikuntaneuvonta ryhmää. Liikuntapalvelut toteuttavat liikuntaneuvontaa Työllistämista edistävän monialaisen yhteispalvelun (Typ) tiloissa. 

Ikäihmisten liikuntaraatia ei toteutettu vuonna 2022. 
  
Vertaisohjaajien ohjaamat kuntosaliryhmät eri puolilla kaupunkia ovat tavoittaneet hyvin ikäihmisiä liikuntaharrastuksen pariin. Vertaisohjaajia tuetaan koulutuksien ja materiaalien avulla. Vertaisohjaaja –koulutus ei toteutunut vuonna 2022 vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. 

Ryhmäliikuntaneuvonta –ryhmiltä on kerätty palautetta, jota on hyödynnetty toiminnan toteuttamisessa. Myös Liikettä arkeen –tapahtuman osallistujilta kerättiin palautetta.

Liikuntapalvelut ovat tilastoineet kävijämääriä järjestetystä liikuntatoiminnasta (ryhmät, tapahtumat, liikuntaneuvonta)

Varhaiskasvatus ja esiopetus

-

Perusopetus ja lukiokoulutus

Kouluissa valtuustokauden osallisuushaaste on korona-ajasta toipuminen ja siihen liittyvän osattomuuden korjaaminen. Eriarvoisuuden vähentäminen on koulujen osallisuustyön keskiössä tulevina vuosina.
Syrjäytymisen haasteisiin vastataan:

lisäämällä erityisopetuksen resursseja

• Imatralla on eritysopetuksen kehittämisen työryhmä, joka seuraa ja linjaa tuen kokonaisuutta.
• On lisätty joustavia pienluokkia ja -ryhmiä koulukeskuksille
• koulutettu opettajia ja ohjaajia

kehittämällä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaa

• On vahvistettu yhteisöllisen oppilashuollon toimintaa ja palkattu oppilashuollon koordinaattori. Parhaillaan laaditaan yhteisöllistä oppilashuoltosuunnitelmaa.

kehittämällä kokonaiskoulupäivän mallia (Kosken koulukeskuksella, liikuntapainotteinen seurojen kanssa yhteistyötä tehden ja lasten harrastustoiveiden pohjalta rakennettu malli.)

• Malli on toteutunut Koppari-hankkeen myötä kaikilla koulukeskuksilla kouluilla, lisäksi järjestetään opetushallituksen tukemaa kerhotoimintaa, jota toteutetaan lasten ja nuorten toivomusten perusteella jokaisella koulukeskuksella. Kopparitoiminta ja kerhotoiminta on maksutonta kevyen kynnyksen toimintaa kaikille lapsille ja nuorille.

Tuodaan joustavat tukiluokat jokaiselle koulukeskukselle, mikä lisää tasa-arvoa alueiden kesken. Tukiluokista tehdään jaksoluokkia, jolloin oppilas ei vietä tukiluokassa kaikkea kouluaikaa.

• Uudistus on edennyt toteutunut ja lapsen/nuoren on mahdollisuus käydä omaa lähikoulua vaikkakin olisi vaativammankin tuen tarpeessa.

Tarjotaan vanhemmille mahdollisuus tutustua kouluihin ja esitellään osallistumisen mahdollisuuksia.

• Vanhemmille järjestettiin kaikkien koulukeskusten avoimet ovat ja korona-ajan hellitettyä vanhempainillat pyörivät taas normaalisti.

Psyykkarit tekevät käyntejä erityisen tuen oppilaiden kodeissa ja käyvät keskustelua sekä koulun että kodin suuntaan.

• Palvelua on tarjottu neljän vuoden ajan ja sille on ollut suuri tarve. Hyvinvointialueen muutosten myötä palveluun on tulossa muutoksia, mutta tuen jatkaminen halutaan turvata. 

Lasten ja nuorten vaikuttajatoimintaa kehitetään järjestämällä yhteisiä toimintoja nuorisovaltuuston, lasten parlamentin ja oppilaskuntien kesken.

• On lähdetty mukaan Nuorten akatemia-konsultoimaan malliin, jossa rakennetaan Imatralle osallisuusmalli, jossa kuullaan kaikenlaisia nuoria siten, siten että vaikuttaminen ei ole van nuorisovaltuuston tai lasten parlamentin asia.
• Imatralla on järjestetty koulukohtaiset työpajat sekä kaupungintalolla virka- ja luottamushenkilöiden kanssa.

Osallisuuden kokemuksen kehittymistä seurataan kouluille suunnattujen laatukyselyiden avulla.

Nuorten palvelut

Nuorten palvelut on yhdessä opetuspalvelujen kanssa kehittänyt nuorten osallisuuden mallia yhdessä Nuorten akatemian kanssa. Työpajojen tuloksena päätettiin

• tehosta viestintää nuorten kanssa ja nuorten suosimissa kanavissa, kuten Tiktokissa, jossa Nuorten palvelut ovat mukana.
• järjestää nuorten ja päättäjien vapaamuotoisia tapaamisia, joista ensimmäinen pidettiin Kosken koulukeskuksessa kahdeksasluokkalaisten ja Imatran kaupunginvaltuutettujen kesken 28.8.2023.
• järjestää nuorille luvallisia kokoontumisia paikoissa, joissa heidän oleskeluaan ei yleensä katsota suopeasti, kuten kaupoilla.

Hakeutuminen UNICEFin lapsiystävälliseksi kunnaksi

Imatra on kartoittanut kaupungin lapsiystävällisyyden nykytilaa ja valinnut toimet, joita kaupunki tekee Unicefin lapsiystävällisen kunnan statuksen saamiseksi. Imatra sai lapsiystävällisen kunnan kandidaatin statuksen elokuussa 2023.

Toimet

1.    Viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät on perehdytetty lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osana kunnan perehdytysohjelmia. 

2.     Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) käyttöönoton ja systemaattiseen toteuttamisen tueksi on kunnassa käytössä selkeät ohjeistukset. Lapsivaikutusten arviointia tekee yhdessä pätevien ammattilaisten joukko. 

3.     Kunta varmistaa, että jokaisen lapsen elämässä on vähintään yksi turvallinen aikuinen, johon lapsi voi luottaa ja joka tukee lasta kasvussa ja kehityksessä. 

4.    Lapsille suunnatuissa palveluissa ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä. Lisäksi lasten kasvuympäristöissä edistetään lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. 

5.    Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.