Kaupunki luo edellytyksiä yrityksille
Imatra tarvitsee uusia työpaikkoja. Sen vuoksi kaupungin on luotava edellytyksiä alueen yritystoiminnalle, nykyisille ja tuleville.
– Imatralla yrityspalvelut halutaan yhden luukun periaatteelle, ettei aloittava tai muuttava yrittäjä joudu juokseman monen oven takana. Kaupungin tontti- ja tilavaihtoehdoista tarjoillaan potentiaalisille yrityksille mahdollisimman valmiita vaihtoehtoja, kaupunginjohtaja Kai Roslakka sanoo.
Tämä edellyttää erityisesti kaupunkikehitys-vastuualueen, Imatran seudun kehitysyhtiön (Kehy) ja Mitran aiempaa tiiviimpää yhteistyötä.
Ekosysteemillä työpaikkoja
Imatra on mukana uudessa Ekosysteemi-sopimuksessa Lappeenrannan, LUT-yliopiston sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Yhteistyön yksi tarkoitus on käynnistää hiilineutraali yrityspuisto Mioni Industrial Park Korvenkantaan. Tavoitteena on, että vuonna 2027 alueella on satoja uusia työpaikkoja.
– Toinen yrityksiä ja työpaikkoja houkutteleva Mioni-puisto on vireillä Pelkolaan. Myös sen osalta verkkoja on jo laitettu vesille. Alue sopisi akkujen jalostustoimintaan, logistiikkaan ja vetyteollisuuteen, Mitran toimitusjohtaja Lassi Nurmi sanoo.
─ Hankkeessa tiivistetään yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa, sillä osaava työvoima on tärkeä osa elinvoimaa, apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino korostaa.
Kehittämisbuumi käynnissä
Suurin työpanos Kehyn yrityspalveluissa menee kehittämistyöhön.
– Viime aikoina on ollut hienoa, että yritykset kehittävät toimintaansa, miettivät verkostojaan ja etsivät yhteistyökumppaneita. Korona on laukaissut liikkeelle kehittämisbuumin, jonka satoa saamme nähdä myöhemmin, Kehyn toimitusjohtaja Antti Oravuo toteaa.
Paikallisille yrityksille pyritään luomaan uusia yhteistyömahdollisuuksia myös suurteollisuuden kanssa. Tämä antaisi alueen pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia kasvaa.
– Pyrimme aina kaikessa yhteistyössä kasvuun.
Kehyn johdolla toteutetaan myös erilaisia yritysryhmähankkeita, joissa yrittäjillä on omia ja alan yhteisiä tavoitteita.
– Olemme olleet käynnistämässä esimerkiksi leipomotuotteiden vientiä ja meneillään on Vuokseen liittyviä matkailuhankkeita, Oravuo kertoo.
Kehyn yksi keskeinen tehtävä on myös aloittavien yritysten neuvonta.
Rautatieraja, luontomuseo, Ukonniemi ja Mellonmäki
Kaupunki on myös tehostanut omien kärkihankkeidensa seurantaa. Kaupunginhallitus haluaa kuukausittain raportin siitä, miten ykköshankkeet etenevät.
Kaupungin tärkeimmät elinvoimahankkeet ovat tällä hetkellä rautatierajan kansainvälistäminen, erä- ja luontokulttuurimuseon saaminen Imatralle,
Ukonniemen ja satama-alueen kehittäminen, uuden urheilutalon suunnittelu sekä pyöräilykeskus Trail Center Mellonmäen työstäminen.
– Uusien yritysten saaminen ja elinvoiman kasvattaminen ei ole taikatemppu, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä. Sitä teemme koko ajan vaikka se ei näy välttämättä julkisuuteen, Roslakka toteaa.
Imatra avaa kerran kuukaudessa ajankohtaisten asioiden taustoja maksetulla paikalla Uutisvuoksessa. Tämä juttu julkaistiin sunnuntaina 25.4.2021.
Voit vaikuttaa siihen, mitä aiheita käsitellään. Vastaa kyselyyn: imatra.fi/taustanäkymiä
Oheisessa osoitteessa voi lukea myös kuusi aikaisempaa artikkelia.
Kolmas koronatuki yrittäjille hakuun ylihuomenna
Monilla yrityksillä on ollut todella vaikea vuosi. Erityisesti pienet yritykset ovat joutuneet koville korona-aikana.
Tähän asti valtion koronatukea on maksettu yksinyrittäjille kaupungin kautta. Kehy on auttanut pk-sektorin ja isompien tukien hakemisessa ELYltä ja Business Finlandilta.
Uusimman valtion tuen hakuaika on alkamassa.
– Kolmas koronatuki tulee 27.4. hakuun. Suosittelen kaikkia yrittäjiä hakemaan tukea Valtionkonttorilta. Autamme yrityksiä tekemään hakemuksia, mutta paras tapa on tehdä hakemus tilitoimiston kanssa, Kehyn toimitusjohtaja Antti Oravuo sanoo.
Tukea voivat hakea kaikki ne yritykset, joille korona on aiheuttanut vähintään 30 prosentin loven tuloihin ajanjaksolla 1.11.20. - 28.2.21. (vertailuajankohta sama vuotta aiemmin).
Paikallisena tukena Kehy on aukaissut Karanteenikauppa.fi –verkkopalvelun, jonne yrittäjien on helppo laittaa tuotteitaan myyntiin maksutta. Lisäksi kaupunki kampanjoi Tue paikallista –teemalla. Taloudellista tukea on tarjolla myös Sapuskajelpin kautta, jossa kaupunki on merkittävin yksittäinen rahoittaja.